Happohyökkäys

Happohyökkäys eli demineralisaatio tarkoittaa reaktiota, jossa hampaan pinnalta liukenee mineraaleja. Hampaat altistuvat happohyökkäykselle aterioinnin jälkeen, ja sylki kykenee korjaamaan pieniä kiillevaurioita noin puoli tuntia happohyökkäyksen alkamisesta. Syljen korjaamiskykyä kutsutaan remineralisaatioksi, ja sitä voidaan nopeuttaa ksylitolilla, mutta mikäli demineralisaatioprosessia ei pysäytetä tai se ei pysähdy itsestään, kariesvaurio laajenee, ja tällöin syntyy reikä.

Demineralisaation ja remineralisaation kaavio.

Usein nautitut ruoat ja juomat joiden pH on alle 5.0–5.7 saavat aikaan happohyökkäyksen.

Demineralisaatiota alahampaissa.

Normaali ravinto sisältää aina kariogeenisille mikrobeille sopivia hiilihydraatteja: sakkaroosia (ruokosokeri), glukoosia, fruktoosia, maltoosia, laktoosia ja sorbitolia. Ainoastaan ksylitoli, maltitoli ja aspartaami sekä sakariini eivät sovellu suubakteereiden glykolyysiin, eikä täten synny haitallisia aineenvaihduntatuotteita. Näistä ainoastaan ksylitolin on osoitettu olevan kaikista ei-kariogeenisin, koska ksylitoli lisää syljeneritystä.

Ravintoaineen kariogeenisyyteen vaikuttaa sen sokeripitoisuus, happamuus, viipymisaika suussa, käyttötapa ja -tiheys, vaikutus syljeneritykseen ja mahdollisesti sisältämät hampaita suojelevat ainesosat. Selvästi karioitumista lisääviä ravintoaineita ovat sakkaroosipitoiset sokerimakeiset, leivonnaiset, keksit, siirapit ja sokeriset juomat.

Lähteet

• Therapia Odontologica, Hammaslääketieteen käsikirja, s. 373–375.