Hans Fallada

saksalainen kirjailija

Rudolf Wilhelm Friedrich Ditzen, joka tunnetaan kirjailijanimellään Hans Fallada (21. heinäkuuta 1893 Greifswald5. helmikuuta 1947 Berliini) oli yksi 1900-luvun tunnetuimmista saksalaisista kirjailijoista. Fallada valitsi taiteilijanimensä Grimmin veljesten sadussa esiintyneen hevosen mukaan.

Hans Fallada
Henkilötiedot
Koko nimi Rudolf Wilhelm Friedrich Ditzen
Syntynyt21. heinäkuuta 1893
Greifswald
Kuollut5. helmikuuta 1947 (53 vuotta)
Berliini
Aiheesta muualla
www.fallada.de
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Muistolaatta Hans Falladalle Berliinin Niederschönhausenissa.

Falladan teokset ovat usein otteeltaan yhteiskuntakriittisiä. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluva Mikä nyt eteen, Pinneberg? filmatisoitiin kaksi vuotta ilmestymisensä jälkeen vuonna 1934, ohjaajana Frank Borzage. Falladan teoksista on suomennettu muun muassa Mikä nyt eteen, Pinneberg?, Kukin kuolee itsekseen ja Elinkautinen.

Teokset muokkaa

  • Der junge Goedeschal (1920)
  • Anton und Gerda (1923)
  • Bauern, Bonzen und Bomben (1931)
  • Kleiner Mann, was nun? (1932) (suomeksi Mikä nyt eteen, Pinneberg, 1937)
  • Wer einmal aus dem Blechnapf frißt (1932)
  • Wir hatten mal ein Kind (1934) (suomeksi Oli meilläkin ennen lapsi, 1934)
  • Märchen vom Stadtschreiber, der aufs Land flog (1935)
  • Altes Herz geht auf die Reise (1936) (suomeksi Kummisetä ja Rosemarie, 1936)
  • Hoppelpoppel – wo bist du?, Kindergeschichten (1936)
  • Wolf unter Wölfen (1937)
  • Geschichten aus der Murkelei, Märchen (1938)
  • Der eiserne Gustav (1938)
  • Süßmilch spricht (1938)
  • Kleiner Mann – großer Mann, alles vertauscht (1939) (suomeksi Ajatella - me perimme linnan!, eli, Rahan murheet ja riemut : iloinen romaani, 1942)
  • Süßmilch spricht. Ein Abenteuer von Murr und Maxe, Erzählung (1939)
  • Der ungeliebte Mann (1940)
  • Das Abenteuer des Werner Quabs, Erzählung (1941)
  • Damals bei uns daheim, Erinnerungen (1942) ( Lapsuudenkodissa : katsottua, koettua, keksittyä, 1944)
  • Heute bei uns zu Haus, Erinnerungen (1943)
  • Jeder stirbt für sich allein (1947) (suomeksi Kukin kuolee itsekseen, 1949; Yksin Berliinissä, 2013)[1]
  • Der Alpdruck (1947)
  • Der Trinker (1950) (suomeksi Elinkautinen, 1953)
  • Ein Mann will nach oben (1953)
  • Die Stunde, eh’du schlafen gehst (1954)
  • Junger Herr – ganz groß (1965)

Suomennetut teokset muokkaa

  • Mikä nyt eteen, Pinneberg? suom. Lauri Hirvensalo. WSOY, 1933.
  • Oli meilläkin ennen lapsi..., suom. Lauri Hirvensalo. WSOY, 1934.
  • Joka kerran keksitään, suom. Lauri Hirvensalo. WSOY, 1934.
  • Mikä nyt eteen, pikkumies? Kirja, 1935.
  • Kummisetä ja Rosemarie, suom. Lauri Hirvensalo.. WSOY, 1936.
  • Ajatella – me perimme linnan eli rahan murheet ja riemut, iloinen romaani, suom. Lauri Hirvensalo. WSOY, 1942.
  • Lapsuudenkodissa : katsottua, koettua, keksittyä, suom. Lauri Hirvensalo. WSOY, 1944.
  • Kukin kuolee itsekseen, suom. V. Arti. Mantere, 1949.
  • Elinkautinen, suom. Kyllikki Mäntylä. WSOY, 1953.
  • Lerppakorvahiiren tarina, kuv. Gerhard Lahr; suom. Marja Lallo. Kansankulttuuri, 1978 ISBN 951-615-172-8
  • Yksin Berliinissä, suom. Ilona Nykyri. Gummerus, 2013 ISBN 978-951-20-8914-7 (V. Artin suomennos on ilmestynyt nimellä Kukin kuolee itsekseen 1949)

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa