HMS Caradoc oli Britannian kuninkaallisen laivaston Caledon-luokan (osa C-luokkaa) kevyt risteilijä, joka palveli ensimmäisessä ja toisen maailmansodan risteilijänä ja ilmatorjuntaristeilijänä.

HMS Caradoc
HMS Caradoc
HMS Caradoc
Aluksen vaiheet
Rakentaja Scotts Shipbuilding and Engineering Company, Greenock
Kölinlasku 21. helmikuuta 1916
Laskettu vesille 23. joulukuuta 1916
Palveluskäyttöön 15. kesäkuuta 1917
Poistui palveluskäytöstä huhtikuu 1944
Tekniset tiedot
Uppouma 4 190 t
Pituus 140 m
Leveys 13,3 m
Syväys 4,3 m
Koneteho 40 000 shp
Nopeus 29 solmua
Miehistöä 327
Aseistus
Aseistus 5 × BL 6" (152 mm) Mk XII -tykkiä
2 × QF 3" (76 mm) 20 cwt -ilmatorjuntatykkiä
2 × QF 2 naulan tykkiä
8 × 21" (533 mm) torpedoputkea

Valmistus muokkaa

Alus tilattiin Greenockista Scotts Shipbuilding and Engineering Companyltä, missä köli laskettiin 21. helmikuuta 1916. Alus laskettiin vesille 23. joulukuuta ja otettiin palvelukseen 15. kesäkuuta 1917.

Palvelus muokkaa

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Suuren laivaston (engl. Grand Fleet) 6. kevyt risteilijäviirikköön.[1] Alus ajoi karille elokuussa 1917 Fair Islellä.[2]

Ensimmäisen maailmansodan loputtua alus siirrettiin joulukuussa 1918 Itämerelle, jossa se valtasi yhdessä muiden osastoon kuuluneiden alusten kanssa bolševikkien miehittämät hävittäjät Avtroilin ja Spartakin. Alus siirrettiin 29. helmikuuta 1919 Välimeren laivaston 3. risteilijäviirikköön, missä se oli joulukuuhun 1926, jolloin alus lähti Kiinan asemalle. Alus oli Välimerellä ollessaan huollossa kahdesti palaten palvelukseen maaliskuussa 1923 ja helmikuussa 1926.[1][2]

Palattuaan Englantiin Caradoc poistettiin palveluksesta ja siirrettiin 15. syyskuuta 1927 telakalle, mistä vapauduttuaan se siirrettiin lokakuussa 1928 Pohjois-Amerikan ja Länsi-Intian asemalle, jossa alus oli aina helmikuuhun 1930. Alus siirrettiin reserviin maaliskuussa ja heinäkuussa palautettiin palvelukseen Kiinan aseman 5. risteilijäviirikköön. Alus palveli Kiinan asemalla vuoteen 1934. Palattuaan Englantiin alus siirrettiin 17. lokakuuta 1934 reserviin, missä se oli vuoteen 1939.[1]

Toisen maailmansodan syttyessä alus oli Amerikan ja Länsi-Intian asemalla, missä se oli vuoteen 1942. Tuona aikana alus kuljetti lokakuussa 1939 noin 2 miljoonan punnan arvosta kultaa Halifaxiin Nova Scotiaan ja kohtasi saksalaiset saarronmurtajat 23. lokakuuta 1939 Jukatanin kanavassa Emmy Friedrichin ja 11. joulukuuta 1940 Rheinin.[1]

Alus oli 28. lokakuuta 1941 - 26. helmikuuta 1942 New Yorkissa telakalla, jossa alukseen asennettiin kaksi yksiputkista 2 naulan ja viisi yksiputkista 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä. Alukseen asennettiin myös tyyppien 271 ja 290 tutkat.[3] Palattuaan telakalta alus liitettiin Itäiseen laivastoon. Se oli Intian valtamerellä vuoteen 1943, jolloin alus lähti kesäkuussa Durbaniin Etelä-Afrikan asemalle tykistökoululaivaksi.[1]

Vuonna 1944 alus lähti Colomboon, jossa se palveli asema-aluksena elokuuhun 1945, jolloin aluksesta tehtiin Itä-Intian alueen lippulaiva. Caradoc palasi Englantiin ja myytiin romutettavaksi 5. huhtikuuta 1946. Alus siirrettiin toukokuussa T. W. Ward & Co:lle Briton Ferryyn romutettavaksi.[1]

Lähteet muokkaa

  • Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e f Whitley s. 68
  2. a b Conway's s. 60
  3. Whitley s. 67