Häräntappoase (vuoden 1989 televisiosarja)
Häräntappoase on suomalainen television draamasarja vuodelta 1989. Sarjan ohjasi Jussi Niilekselä. Se perustuu Anna-Leena Härkösen romaaniin Häräntappoase. Sarjan tuotti Yleisradio.[1]
| Häräntappoase | |
|---|---|
 |
|
| Tyyli | draamasarja |
| Kestoaika | 30 minuuttia |
| Luoja(t) | TV2 Draamaryhmä |
| Pääosissa |
Santeri Kinnunen Outi Alanen Antti Majanlahti Petri Lairikko Maija-Liisa Majanlahti Risto Salmi |
| Alkuperämaa |
 Suomi |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Verkko | Yle TV2 |
| Julkaistu | 1989 |
| Esitetty | 15. marraskuuta – 13. joulukuuta 1989 |
| Tuotantokausia | 1 |
| Jaksoja | 5 |
| Tuotanto | |
| Ohjaaja(t) | Jussi Niilekselä |
| Käsikirjoittaja(t) | Jussi Niilekselä, Merja Turunen |
| Säveltäjä(t) | Jukka Siikavire |
| Leikkaaja(t) | Jukka Nyrhinen |
| Lavastaja(t) | Raimo Salo |
| Kuvaaja(t) | Alpo Reho |
| Tuotantoyhtiö(t) | Yleisradio |
| Palkinnot | |
| Ehdokkuudet | Telvis-palkinto 1989 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Häräntappoase esitettiin ensimmäisen kerran marras–joulukuussa 1989 Yle TV2 -kanavalla. Sarjasta koostettiin 1990 kaksi 50-minuuttista jaksoa. Koostejaksot ovat saatavilla kirjastotallenteena. Vuonna 2011 sarja julkaistiin DVD:llä kolmena 48 minuutin jaksona, ja se esitettiin uusintana televisiossa.[2]
Juoni muokkaa
Alpo ”Allu” Korva on turkulaispoika, joka suunnittelee lähtevänsä kesäloman ajaksi Tukholmaan kaverinsa Taalan kanssa. Eräänä päivänä Takkisen Lahja Torvenkylältä soittaa Alpon äidille, ja kysyy tältä, voisiko Alpo tulla kesäksi auttamaan heinänteossa. Äiti lupaa Alpon puolesta, mistä Alpo luonnollisesti raivostuu. ”Hermosäikeitä kutkuttava kesäloma Stokiksessa” vaihtuu lennosta työleiriin korpikylässä. Alpon äiti on lähtöisin Torvenkylältä, ja on sukua Takkisille. Myös Alpon pikkuserkku, Pasi Rutanen Pietarsaaresta, on Takkisilla kesän ajan heinänteossa. Takkisten perheeseen kuuluu Lahja, Svante ja näiden aikamiespoika Tauno.
Ensimmäiset päivät Torvenkylällä ovat tuskaisia, mutta pian Alpo alkaa päästä kiinni kylän elämänmenoon, ja hän tutustuu Hurmeen Kerttuun, Mäkelinin Toukoon, Vuokkoon ja Ripeen. Rutasen ja Alpon välillä on alusta alkaen voimakas jännite, joka purkautuu laskuhumalaisena välienselvittelynä sarjan loppupäässä. Takkisten kanssa Alpo tulee hyvin toimeen, tosin alkuun hän suhtautuu Lahjaan sangen ynseästi, vaikkakin se ilmenee vain hänen ajatuspuheessaan. Toukosta Alpo saa hyvän kesäkaverin, Vuokko ja Ripe jäävät taustahahmoiksi. Kylän aikuisista Alpo tutustuu Tuuhoseen, joka on jonkin sortin kylähullu.
Teoksen nimen tausta paljastuu saunassa heinänteon jälkeen. Se viittaa Rutasen penikseen, jonka verraten kompakti koko on Taunon ilkeilyn kohteena Rutasen, Taunon ja Alpon saunoessa heinätöiden jälkeen. Tauno kutsuu sitä sarkastisesti ”häräntappoaseeksi”, Rutanen puolestaan määrittelee Taunon peniksen ”saatanan naavapalliksi” ja säntää ulos saunasta naurunremakan säestämänä. Myöhemmin kesällä Alpo ja Tauno ovat kahden saunassa, ja Tauno osoittaa lievähköä homoeroottista kiinnostusta Alpoa kohtaan tämän pestessä hänen selkäänsä. Tällä kertaa Alpo ryntää ulos saunasta, mutta poikien välillä tapahtuneeseen ei tuonnempana enää palata.
Alpo ihastuu Kerttuun jo sarjan alussa kyläkaupan edustalla, mutta Kerttu on luonteeltaan ailahteleva ja hänen vanhempansa ovat uskovaisia. Kerttu ei näytä kiinnostustaan suoraan, vaan lämpenee vähitellen kesän kuluessa. Kertun äiti Anni ei pidä Alposta, hän pelkää tämän pilaavan tyttärensä maineen, minkä jälkeen Kerttu ei pääsisi koskaan kunnon naimisiin. Kerttu ei tule toimeen äitinsä kanssa, ja rajuimman riitansa tuoksinassa hän uhkaa naulata tämän pihakoivuun kiinni[3]. Riita on hädin tuskin laantunut, kun Alpo pelmahtaa Hurmeiden tupaan pyytämään kamferintippoja Svantelle, joka on juuri saanut sydänkohtauksen riideltyään Taunon kanssa.
Eräänä iltana, kun Torvenkylällä järjestetään tanssiaiset, Alpo ja Kerttu vetäytyvät Hurmeiden aittaan, jossa he herkistelevät kynttilöiden valossa. Kertun vanhemmat saapuvat kotiin odotettua aiemmin, ja Anni kiipeää aitan portaille huhuilemaan tyttärensä vointia. Kerttu vannoo olevansa yksin aitassa. Alpo ”puhkaisee” Kertun vasta myöhemmin, elokuun kolmantena.
Takkisten sukulaisperhe Nyyssölät Kempeleestä poikkeaa vierailulle eräänä päivänä. Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi pieni poika ja teini-ikäinen Kirsti, joka on Rutasen pikkuserkku. Vierailu sujuu jäykänlaisesti, ja Alpo arvostelee keskiluokkaista Nyyssölän perhettä ajatuspuheessaan varsin suorasanaisesti. Illan kuhjeessa Rutanen, Alpo ja koko Torvenkylän nuoriso kokoontuu autiotaloon ryyppäämään.
Kun juhla etenee laskuhumalavaiheeseen, alkaa sättiminen. Rutanen haukkuu Kerttua nartuksi, mistä tämä ei ole moksiskaan. Mutta Kerttu havahtuu, kun Rutanen mainitsee nimen Veijo Hagert, joka on Kertun menneisyyteen liittyvä mies, josta tämä on ilmeisen haluton puhumaan[4]. Bileiden päätteeksi Alpo käy Rutaseen käsiksi. Tappelu loppuu Lahjan huhuiluun, sillä tämä on huolissaan etsinyt nuorisoa ympäri Torvenkylää. Nyyssölät häipyvät Takkisilta heti kun Kirsti on autossa.
Aika vierähtää nopeasti, kunnes eräänä päivänä Alpon äiti soittaa Takkisille, ja kertoo että Alpon pitäisi palata Turkuun, koska äiti ja isäpuoli ovat lähdössä lomamatkalle. Kotona on jonkun oltava kastelemassa sisäkasveja tai ne kuihtuvat. Alpon ja Kertun jäähyväiset ovat koruton sanojenvaihto loppukesäisen luonnon helmassa, Kerttu suutahtaa jostain syystä ja Alpo jää ymmälleen. Rutasen ja Alpon välit ovat tasaantuneet tappelun jälkeen, he sopivat pitävänsä yhteyttä toisiinsa. Alpo nousee linja-autoon ja piiloutuu aurinkolasiensa taakse.
Tarina päättyy Alpon huoneeseen Turussa. Se on maalattu ja Alpo haluaa kastelukannun.
Härkösen romaanin neljä ensimmäistä lukua on jätetty suurimmilta osin pois televisiosarjasta, jolloin Taalan osa supistuu muutamaan repliikkiin Turun kaduilla. Alkuperäisteoksessa Alpon kotikaupunki on Vaasa. Romaani alkaa keväästä lukuvuoden viimeiseltä matematiikantunnilta. Alkuluvuissa on useita sivuhahmoja, jotka on jätetty tyystin pois sarjasta. Televisiosarjassa on runsaasti Alpon ajatuspuhetta, jonka Kinnunen lukee selkeästi artikuloiden. Sarjan ensimmäiset repliikit on otettu romaanin viidennen luvun alusta. Romaani ei pääty Alpon huoneeseen, vaan Alpo lähtee kaupungille, missä hän törmää Pulunkesyttäjään matkallaan tapaamaan Taalaa, joka on palannut Tukholmasta.
Jaksot muokkaa
| Jakso | Ensiesitys |
|---|---|
| 1. | 15.11.1989 |
| 2. | 22.11.1989 |
| 3. | 29.11.1989 |
| 4. | 6.12.1989 |
| 5. | 13.12.1989 |
Näyttelijät muokkaa
| Santeri Kinnunen | … | Alpo ”Allu” Korva |
| Outi Alanen | … | Kerttu Hurme |
| Antti Majanlahti | … | Pasi (”Rutanen”) |
| Maija-Liisa Majanlahti | … | Lahja Takkinen |
| Risto Salmi | … | Svante Takkinen |
| Petri Lairikko | … | Tauno Takkinen |
| Maria Aro | … | Anni Hurme |
| Petri Manninen | … | Ripe |
| Ilkka Pentti | … | Touko |
| Minna Hämäläinen | … | Vuokko |
| Jaakko Haapanen | … | Kertun isä |
| Mauno Käpyaho | … | Toivo Tuuhonen |
| Henna-Maija Alitalo | … | Kirsti Nyyssölä |
| Riitta Räty | … | Rouva Nyyssölä |
| Antti Vartiala | … | Heikki Nyyssölä |
| Eero Junttila | … | Björn Nyyssölä |
| Matti Viironen | … | Allun isäpuoli |
| Tuija Vuolle | … | Allun äiti |
| Jukka Hiltunen | … | Taala |
| Seppo Kulmala | … | säteilymittaaja |
| Kari-Pekka Toivonen | … | Late |
IMDb:n mukaan Eero Junttila on 1986 syntynyt televisionäyttelijä, joka on lapsiroolien jälkeen näytellyt muun muassa televisiosarjassa Lehmän vuosi.
Lähteet muokkaa
- Härkonen, Anna-Leena: Häräntappoase. Neljäs painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2005. ISBN 951-1-17887-3.
- Häräntappoase, DVD-julkaisu. Yle Export 2011.
Viitteet muokkaa
- ↑ Häräntappoase Yle. Viitattu 11.12.2015.
- ↑ Jalonen, Miika: Häräntappoase kolmena osana Yleisradio. 10.8.2001. Viitattu 11.12.2015.
- ↑ DVD-julkaisun 2. jakso. Kohta 07:30.
- ↑ DVD-julkaisun 3. jakso. Kohta 14:00.
Aiheesta muualla muokkaa
- Yle Elävä arkisto: Häräntappoase
- Yle Areena: Häräntappoase