Gustaf Viktor Eklund
Gustaf Viktor Eklund (6. kesäkuuta 1841 Sipoo – 12. tammikuuta 1911 Helsinki)[1] oli suomalainen juristi, maanviljelijä ja moninkertainen valtiopäivämies.[2]
Eklundin vanhemmat olivat varanimismies, tilanomistaja Anders Eklund ja Anna Lovisa Hindström ja puoliso Karolina Maria Vilhelmina Oelze. Arkkitehti Jarl Eklund oli heidän poikansa[3]. Eklund tuli ylioppilaaksi Porvoossa 1863 ja suoritti tuomarintutkinnon 1867, varatuomarin arvon hän sai 1870. Eklund ei kuitenkaan ryhtynyt lakimieheksi, vaan oli tilanomistaja Kirkkonummella. Hän edusti Lohjan tuomiokuntaa talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1877–1878 ja Helsingin tuomiokuntaa valtiopäivillä 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906. Hän kuului useisiin eri valtiopäivävaliokuntiin ja oli valitsijamies kolmilla viimeisillä valtiopäivillä. Kirkkonummella Eklund toimi peräti 24 vuotta kuntakokouksen puheenjohtajana, eroten toimesta vasta vuoden 1909 lopussa. Hänellä oli kunnassa myös muita luottamustoimia ja hän toimi siellä oikeudellisena neuvonantajana. Eklund tunnettiin muun muassa rannikon rautatieyhteyksien rakentamisen puolestapuhujana.[1][2][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gustaf Viktor Eklund Viitattu 24.1.2021.
- ↑ a b Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 47–48. Helsinki: Otava, 1926.
- ↑ Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1934, s. 107. Viitattu 24.1.2021.
- ↑ Veckobladet, 18.1.1911, no. 4, s. 2. (ruots.)