Guido Cavalcanti
Guido Cavalcanti (noin 1255 Firenze – 1300 Firenze) oli italialainen runoilija, joka oli Danten ystävä ja esikuva. Hän syntyi Firenzessä ja oli guelfi Cavalcante de Cavalcantin poika. Toisin kuin Dante, Guido Cavalcante oli ateisti. Hänen runoutensa tutkii rakkauden filosofiaa. Cavaldanti oli yksi Toscanassa alkaneen dolce stil novo ('ihana uusi tyyli') -suuntauksen johtohahmoista. Suuntaus oli tärkeä sekä maailmankirjallisuuden että italian kirjakielen kehittymiselle.
Cavalcanti oli Danten läheinen ystävä, jolle Dante omisti teoksensa Vita nuova. Hän oli myös Danten ohella uuden firenzeläisen koulun etevin runoilija. Cavalcanti otti niin innokkaasti osaa erääseen sisäiseen sotaan, että hänet ajettiin joksikin aikaa maanpakoon epäterveelliseen Sarzanaan, missä hän sai sen vaarallisen kuumetaudin, joka sittemmin koitui hänen kuolemakseen. Hänen sonettinsa, balladinsa ja canzonensa ovat parhaasta päästä syväaatteisia ja tuntehikkaan hienoja. Cavalcanti on kirjoittanut rakkauden luonteesta filosofisen ja perin kaavamaisesti järkeilevän canzonen nimeltä Donna mi priega. Se on kovin himmeä ja on antanut aihetta monenlaisiin tulkintoihin. Aikalaistensa keskuudessa Cavalcanti kävi epikurolaisesta, mikä tiesi ateistia.[1]
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Cavalcanti Guido, Tietosanakirja osa 1, palsta 1538, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909