Guaram I

georgialainen ruhtinas, joka hallitsi Iberian ruhtinaskuntaa ja jolla oli roomalainen kuropalates-arvonimi vuosina 588–n

Guaram I (georg. გუარამ I) oli georgialainen ruhtinas, joka hallitsi Iberian ruhtinaskuntaa ja jolla oli roomalainen kuropalates-arvonimi vuosina 588–n. 590. Häntä pidetään yleisesti samana henkilönä kuin bysanttilaisen kronikoitsijan Theofaneen mainitsema Gorgenes (Gurgenin latinisoitu muoto).

Guaram oli kuningas Vakhtang I Gorgasalin nuoremman pojan Leon ja tämän roomalaisen vaimon Helenen poika. Siten hän kuului Khosroiani-dynastian nuorempaan ei-kuninkaalliseen haaraan (guaramidit), joka hallitsi Iberian lounaisia ruhtinaskuntia Klardžetia ja Džavakhetia. Keskiaikaisen georgialaisen kirjoittajan Sumbat Davitis-dzen mukaan hän oli ensimmäinen Bagrationi-hallitsija, mutta suurin osa nykytutkijoista ei ole pitänyt väitettä uskottavana.[1]

Kun sota Rooman ja sassanidien Iranin välillä syttyi jälleen Justinus II:n aikana (hallitsi 565–578), Guaram/Gorgenes liittoutui armenialaisen prinssin Vardan III Mamikonianin ja roomalaisten kanssa. Hän yritti irrottautua epätoivoisesti Iranin vallasta vuonna 572 (Theoph. Byz. Fr. 3). Kansannousun epäonnistumisen jälkeen hän pakeni ilmeisesti Konstantinopoliin ja pysyi siellä palatakseen jälleen politiikkaan vuonna 588, kun iberialaiset kapinoivat georgialaisen kronikoitsijan Džuanšerin mukaan jälleen sassanideja vastaan. Iberian aateliset pyysivät keisari Maurikiokselta (hallitsi 582–602) hallitsijaa Iberian kuningassuvusta: Maurikios lähetti Mtskhetaan Guaramin, jolle hän myönsi kuropalates-arvonimen. Niin Iberian ruhtinaskunta korvasi khosroidien hallitseman kuningaskunnan, jonka sassanidit olivat lakkauttaneet vuonna 580. Guaramia on perinteisesti pidetty Mtskhetassa sijaitsevan Džvarin luostarin perustajana. Häntä seurasi valtaistuimelle hänen poikansa Stepanoz I.[2][3]

Guaram I oli ensimmäinen georgialainen hallitsija, joka löi sassanidien hopeadrakmojen mukaan muotoiltuja kolikoita. "Iberialais-sassanidilaisissa" kolikoissa on nimikirjaimet GN eli Gurgen. Georgialaisten kronikoiden tallentama "Guaram" vaikuttaakin olleen kotimaiseen käyttöön tarkoitettu nimi, kun taas hallitsijan virallinen nimi oli "Gurgen", jota käytettiin ulkosuhteissa ja kolikoissa. Ulkopuoliset lähteet käyttävätkin sitä.[4]

Lähteet muokkaa

  1. Rapp, Stephen H.: Sumbat Davitis-dze and the Vocabulary of Political Authority in the Era of Georgian Unification. Journal of the American Oriental Society, Oct.-Dec. 2000, 120. vsk, nro 4, s. 570–576.
  2. Martindale, John Robert: The Prosopography of the Later Roman Empire, s. 558. Cambridge University Press, 1992. ISBN 0521072336.
  3. Suny, Ronald Grigor: The Making of the Georgian Nation: 2nd edition, s. 23-25. Indiana University Press, 1994. ISBN 0253209153.
  4. Toumanoff, Cyril: Studies in Christian Caucasian History, s. 434. Georgetown University Press, 1963.
Edeltäjä:
Sassanidien varakuninkuus
(Bakur III)
Iberian ruhtinas
588590
Seuraaja:
Stepanoz I