Wikipedia

Grounded theory

 Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Grounded theory (GT) on tutkimusmenetelmä, joka yleensä liitetään laadulliseen tutkimukseen yhteiskuntatieteissä. Menetelmässä kehitetään teoriaa ilmiöstä aineistosta löytyvien havaintojen, niiden koodauksen ja järjestämisen kautta. Grounded theory -lähestymistapaa sovelletaan myös esimerkiksi kasvatustieteessä, evaluaatiotutkimuksessa, hoitotieteessä ja organisaatiotutkimuksessa.[1]

Menetelmän tausta muokkaa

Menetelmän kehittämisen aloittivat sosiologit Barney Glaser (s. 1930) ja Anselm Strauss (1916–1996). Glaser ja Strauss tekivät 1960-luvulla tutkimusta kuolevista potilaista ja näiden tilannettaan koskevista omista tulkinnoistaan; heidän yhteistyönsä tuloksena syntyi constant comparative method -työtapa ja kirja Awareness of Dying. Kehitetty menetelmä nimettiin grounded theoryksi teoksessa The Discovery of Grounded Theory (Glaser & Strauss 1967). Vaikka Glaser ja Strauss mainitaan menetelmän kehittäjiksi, heidän työnsä on paljossa velkaa Chicagon koulukuntaa edustavien tutkijoiden työlle sosiaalisten prosessien tutkimuksen kenttätyömenetelmien parissa.[2]

Grounded theory kehitettiin laadullisen tutkimuksen systematiikaksi ja nimi kertoo teorian luomisesta tutkimusdatan pohjalta, aineistolähtöisesti. Käsite on suomennettu ainakin nimellä ankkuroitu teoria.[3] Grounded theoryn periaatteita soveltamalla voidaan muodostaa tutkitusta ilmiöstä joko ad hoc (tiettyyn asetelmaan liittyvä) malli tai formaalimpi teoria.

Grounded theoryn ydinpiirteet muokkaa

Cathy Urquhart (2013) on Cresswellin (1998) ja Deyn (1999) tarkasteluiden pohjalta tiivistänyt grounded theory -lähestymistavan ytimen seuraavasti:

  • Tutkimuksen tavoitteena on aineistojen analyysilla luoda uutta tai tuoda esiin olemassa olevaa teoriaa. (Tutkimus ei siis ensisijaisesti kohdistu annetun teorian todentamiseen tai vääräksi osoittamiseen, vaikka tulokset kytketäänkin aiempiin teorioihin ja tuloksiin.)
  • Jotta teoriasta tulee aineistoperustainen, tutkijan tulee olla tietoinen relevanteista teorioista, mutta kyetä laittamaan ne syrjään aineistoa tarkastellessaan.
  • Teoria keskittyy siihen, miten yksilöt toimivat kohdeilmiön kanssa.
  • Teoria sisältää sekä käsitteitä (kategorioita) että niiden välisiä merkittäviä suhteita.
  • Teoria perustuu aineistoon, jota voidaan hankkia kenttätyössä haastatteluin ja havainnoin sekä dokumenteista.
  • Aineiston analyysi on systemaattista ja alkaa heti kun aineistoa on käytössä.
  • Analyysissa tunnistetaan kategorioita ja kytketään niitä toisiinsa.
  • Täydentävän aineiston keruu (otanta, sampling) perustuu analyysissa muodostuviin kategorioihin (eikä ennalta määriteltyihin kriteereihin).
  • Käsitteitä kehitettäessä käytetään jatkuvan vertailun menetelmää (constant comparative method) sen varmistamiseksi, että käsitteet ovat sopusoinnussa aineiston kanssa.
  • Aineiston keruu voidaan lopettaa, kun uusia kategorioita ei enää ilmaannu eli tapahtuu saturaatio.
  • Analyysi etenee avoimesta koodauksesta eli kategorioiden ja niiden ominaisuuksien nimeämisestä selektiiviseen koodaukseen eli aineiston ryhmittelyyn kategorioiden ympärille ja edelleen teoreettiseen koodaukseen.
  • Aineistolähtöinen teoria voidaan raportoida käsitteellistettynä kertomuksena tai väittämien joukkona.[4][5][6]

Jatkuvan vertailun menetelmä muokkaa

Jatkuvan vertailun menetelmä (constant comparative method) on eräs grounded theoryyn liittyvistä laadullisen aineiston analyysin apuvälineistä. Glaser ja Strauss [7] kuvaavat menetelmän esittelyn aluksi määrällisen ja laadullisen lähestymistavan välistä kärjistettyä eroa aineiston keruun ja analyysin suhteessa: Määrällisessä lähestymistavassa aineisto kerätään kokonaan ja koodataan kvantifioitavaan muotoon ennalta, analyysin ulkopuolella, asetettujen hypoteesien testaamiseksi. Laadullisessa lähestymistavassa tavoitteena ei ole hypoteesien testaaminen vaan uusien teoreettisten ideoiden tuottaminen. Uusi aineisto voi tuottaa uusia näkökulmia. Niinpä teoreettisia käsitteitä ja niihin liittyviä aineiston koodauksia on jatkuvasti uudelleenmuotoiltava, kun aineistoa käydään läpi. Tällöin voi käydä niin, että työläs koodaus alkaa tuntua tarpeettomalta. Jatkuvan vertailun menetelmän tarkoituksena ei ole taata sitä, että kaksi tutkijaa saisi samasta aineistosta saman tuloksen (eli loisi samat teoriat) vaan sen tarkoituksena on tukea teorian kehittämisen luovaa prosessia kurinalaisuudella samalla kun sallii tiettyä joustavuutta (flexibility) ja epämääräisyyttä (vagueness).[8] Jatkuvan vertailun menetelmässä samaan käsitteeseen kytkeytyviä aineistoja verrataan toisiinsa ja kehittyvään käsitteeseen sen varmistamiseksi, että kyseessä on edelleen sama käsite.[9]

Varhaisten kehittäjien näkemysero muokkaa

Vuoden 1967 julkaisusta lähtien Glaser ja Strauss olivat eri mieltä grounded theory -tutkimuksen tekemisestä. Ristiriita kävi ilmeiseksi Straussin julkaistua Qualitative Analysis for Social Scientists -teoksen vuonna 1987. Kolme vuotta myöhemmin Strauss julkaisi yhdessä Juliet Corbinin kanssa teoksen Basics of Qualitative Research: Grounded Theory Procedures and Techniques.

Glaser julkaisi vuonna 1992 kiistakirjoituksen, teoksen nimeltä Basics of Grounded Theory Analysis: Emergence vs Forcing, jossa hän pyrki osoittamaan luku luvulta erot oman näkemyksensä ja Straussin ja Corbinin näkemyksen välillä. Tämä GT-metodologian kahtiajako on vilkkaan akateemisen keskustelun kohteena.[10]

Myöhempien sukupolvien grounded theory -tutkijat ovat pyrkineet lähentämään "perustajaisien" näkemyseroista kasvaneiden koulukuntien suhteita.[11]

Lähteet muokkaa

  • Glaser, Barney G. & Strauss, Anselm L.: The discovery of grounded theory : strategies for qualitative research. ensimmäinen painos Aldine de Gruyter 1967, ISBN 0-202-30260-1. New Brunswick, London: AldineTransaction, 2006. ISBN 0-202-30260-1. (englanniksi)
  • Gray, David E.: Doing Research in the Real World. 2nd edition. London: Sage Publications, 2009. ISBN 978-1-84787-337-8. (englanniksi)
  • Kananen, Jorma: Kehittämistutkimus opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2012. ISBN 978-951-830-225-7.
  • Morse, Janice M. et al.: ”Tussles, Tensions and Resolutions (kirj. Janice M. Morse)”, Developing Grounded Theory: the Second Generation. Walnut Creek (Ca.): Left Coast Press, 2009. ISBN 978-1-59874-193-3. (englanniksi)
  • Urquhart, Cathy: Grounded Theory for Qualitative Research: Practical Guide. London: Sage Publications, 2013. ISBN 978-1-84787-054-4. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Gray 2009, 502
  2. ↑ Morse 2009, 15
  3. ↑ Kananen 2012, 119
  4. ↑ Urquhart 2013, 4-5
  5. ↑ Cresswell J. W.: Qualitative Inquiry and Research Design: Choosing among five traditions. London: Sage, 1998. ISBN 978-1-4129-9530-6. (englanniksi)
  6. ↑ Dey, I.: Grounding Grounded Theory: Guidelines for qualitative inquiry. Academic Press, 1999. (englanniksi)
  7. ↑ Glaser & Strauss 1967/2006,101-102
  8. ↑ Glaser & Strauss 1967/2006,103
  9. ↑ Urquhart 2013, 192
  10. ↑ Morse 2009
  11. ↑ Morse ym. 2009: Developing Grounded Theory: the Second Generation

Kirjallisuutta muokkaa

  • Birks, Melanie & Mills, Jane: Grounded theory: a practical guide. Thousand Oaks (Calif.): Sage Publications, 2011. ISBN 978-1-84860-993-8. (englanniksi)
  • Glaser, Barney G.: Basics of Grounded Theory Analysis: Emergence vs. Forcing. Mill Valley (CA): Sociology Press, 1992. ISBN 1-884156-00-2. (englanniksi)
  • Strauss, Anselm & Corbin, Juliet: Basics of qualitative research : techniques and procedures for developing grounded theory. Thousand Oaks: Sage, 1998. ISBN 0-8039-5940-0. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Grounded_theory&oldid=20429101”