Grimoire
loitsukirja
Grimoire (ranskaa, muunnelma sanasta grammaire, 'kielioppi'[1]) on loitsukirja, joka voi myös sisältää neuvoja henkien kuten demonien tai enkelien kutsumiseen.[2] Joissain kirjoissa voi myös olla taikajuomien reseptejä, astrologista tietoa ja pohdiskelevia tekstejä.[3]
Monissa pakanauskoissa harjoittajat luovat itselleen omat grimoirensa tai kopioivat ne seurojen johtajien opetusten mukaan. Seuroissa grimoiret ovat tapa välittää tietoa taioista ja tieteestä tuleville sukupolville
Tunnettuja grimoireja:[3]
- Picatrix (kirjoitettu viimeistään 1000-luvulla)
- Liber Juratus (kirjoittaja Theban Honorius, varhaisin käsikirjoitus 1300-luvulta)
- Liber Incantationum Exorcismorum et Fascinationum Variarum
- Il Grande Grimorio
- Clavicula Salomonis
- Clavicula Salomonis Regis (kirjoitettu 1600-luvulla)
- Mooseksen Kuudes ja Seitsemäs Kirja eli Musta raamattu [4]
Myös H. P. Lovecraftin tarinoissa esiintyvää kuvitteellista teosta nimeltä Necronomicon voidaan pitää grimoirena.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Definition of grimoire in English Oxford Dictionaries. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
- ↑ grimoires Encyclopedia of Demons and Demonology. Arkistoitu 23.12.2017. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ a b Dell, Christopher: Noituus, magia ja okkultismi: kuvitettu historia, s. 173–176. Suomentanut Tihveräinen, Heidi & Sallamo, Lauri. Tammi, 2017. 978-951-31-9602-8.
- ↑ a b Davies, Owen: Owen Davies's top 10 grimoires 8.4.2009. The Guardian. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
