Griff nach der Weltmacht

Griff nach der Weltmacht: Die Kriegzielpolitik des kaiserlichen Deutschland 1914–1918 oli saksalaisen historioitsija Fritz Fischerin kirjoittama vuonna 1961 julkaistu kirja, jossa hän käsitteli ensimmäisen maailmansodan syttymisen syitä. Hänen pääargumenttinsa oli, että Saksan keisarikunta aloitti sodan tahallisesti laajentumishalujensa takia. Kirja herätti voimakasta väittelyä ja kritiikkiä muiden historioitsijoiden keskuudessa. Fischer kirjoitti samasta aiheesta vielä jatkoa teoksen Krieg der Illusionen.

Griff nach der Weltmacht: Die Kriegzielpolitik des kaiserlichen Deutschland 1914–1918
Alkuperäisteos
Kirjailija Fritz Fischer
Kieli saksa
Genre tietokirjallisuus
Kustantaja Droste[1]
Julkaistu 1961
Sivumäärä 896[1]
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kirjan sisältö muokkaa

Fischerin teos perustuu laajaan arkistotutkimukseen. Hän pääsi länsisaksalaisuudestaan huolimatta käsiksi tuolloin Itä-Saksaan kuuluneessa Potsdamissa säilytettyihin keisarikunnan aikaisiin arkistoihin. Teos sisältää kolme erityisen kiisteltyä väittämää sodan Saksan politiikasta ja sodan syttymisen syistä. Ensimmäinen niistä oli, että Saksan hallinto tiesi ja toivoi Itävalta-Unkarin tukemisen Serbiaa vastaan johtavan sodan puhkeamiseen. Toinen väittämä oli, että keisarikunnan tavoite oli jo ennen sotaa laajentua hyvin samaan tapaan kuin myöhemmin natsi-Saksall. Kolmas väittämä taas oli se, että syyt laajentumishalulle olivat pikemminkin sisäpoliittisia kuin ulkopoliittisia.[2] Sisäpoliittisiin syihin kuuluvat esimerkiksi taloudelliset syyt. Maan teollisuus oli kasvanut, mutta ongelmaksi tuli uusien markkinoiden löytäminen. Muut maat pyrkivät estämään kilpailua muun muassa korkeilla tulleilla, mikä osaltaan aiheutti Saksassa tunnetta saarrosta. Taloutta taas olisi mahdollista vahvistaa rautamalmiesiintymillä Ranskassa ja Belgiassa ja idässä liittämällä Saksaan Baltianmaat ja Puola.[3] Lisäksi hän väittää, että usko siihen, että armeija oli johtanut Saksan siviilijohtoa, kuten kansleri Theobald von Bethmann Hollwegia, harhaan eivät pitäneet paikkaansa. Päinvastoin, hän väittää, että lähteiden mukaan siviilijohdon tavoitteet olivat samat kuin armeijan.[2]

Vastaanotto muokkaa

Kirjan julkaisun jälkeen teoksesta tuli seuraavien vuosien ajaksi kuuma väittelyn kohde. Se käännettiin useille kielille, mutta ei suomeksi[3]. Saksassa se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1961 ja englanniksi se julkaistiin vuonna 1966 Lontoossa nimellä Germany’s Aims in the First World War. Länsi-Saksassa se herätti erityisen voimakkaita tunteita, ja Fischer esimerkiksi menetti luentokiertueelleen Yhdysvaltoihin saamansa tukirahat. Teoksen kriitikot myönsivät, että Saksa otti suuria riskejä vuonna 1914 mutta että ne olivat tarpeellisia, koska Venäjä kasvoi sotilaallisesti ja rakennutti rautateitä läntisiin osiinsa. Siviili- ja sotilasjohdon tekemiin päätöksiin taas johti Venäjän nousun pelko eikä Fischerin teesien mukainen aggressiivinen laajentumishalu. Fischer julkaisi toisen kirjansa Krieg der Illusionen osaltaan vastauksena teoksen saamaan kritiikkiin.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b Griff nach der Weltmacht: Die Kriegszielpolitik des kaiserlichen Deutschland, 1914/18 (Google Books) 1961. Droste. Viitattu 16.11.2012. (englanniksi)
  2. a b c Ruth Henig: The Origins of the First World War, s. 33–34. Routledge, 1989. ISBN 0-415-26185-6. (englanniksi)
  3. a b Kalervo Hovi: Ensimmäisen maailmansodan tulkinnat vaihtuvat Ts.fi. Turun Sanomat. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 16.11.2012.