Gramvärjäys
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Gramvärjäys (myös Gramin värjäys) on värjäysmenetelmä, jonka avulla bakteerit voidaan erottaa kahteen ryhmään soluseinän rakenteen perusteella. Menetelmä on nimetty keksijänsä, tanskalaisen Hans Christian Joachim Gramin (1853–1938), mukaan. Hän julkaisi sen vuonna 1884.
Värjäyksen kulku muokkaa
Bakteerien tunnistuksessa gramvärjäys on keskeinen esitesti. Värjäys tapahtuu siten, että kuollut bakteeriviljelmä värjätään aluksi kristallivioletilla ja Lugolin jodiliuoksella, jonka jälkeen viljelmä käsitellään alkoholilla. Tämän jälkeen näyte huuhdotaan ja suoritetaan vastavärjäys punaisella safraniinilla. Lopulta huuhdottaessa viljelmä vedellä grampositiiviset bakteerit säilyttävät violetin värin, kun taas gramnegatiivisista bakteereista violetti on liuennut, ja ne ovat värjäytyneet punaisiksi.
Värjäyksen mekanismi muokkaa
Värjäyksen erottelykyky perustuu grampositiivisten ja gramnegatiivisten solujen soluseinien rakenne-eroihin. Grampositiivisten solujen soluseinä sisältää paksun peptidoglykaanikerroksen, kun taas gramnegatiivisilla soluilla on soluseinässä enemmän lipidejä.
Grampositiiviset solut
Värjäyksen aikana kristallivioletti tunkeutuu soluihin ja värjää ne sinivioleteiksi. Seuraavaksi käytettävä Lugolin liuos sisältää paljon jodia, joka sekin tunkeutuu soluihin. Kristallivioletti ja jodi reagoivat tuottaen kompleksin. Alkoholikäsittely kutistaa grampositiivisten solujen
peptidoglykaanisoluseiniä ja estää kristallivioletti-jodikompleksia huuhtoutumasta ulos solusta. Lopputuloksena grampositiiviset solut värjäytyvät sinisiksi.
Gramnegatiiviset solut
Myös gramnegatiiviset solut värjäytyvät ensin violeteiksi, mutta alkoholikäsittely rikkoo niiden soluseinää liuottamalla sen lipidejä. Siksi kristallivioletti-jodikompleksi pääsee värjäyksen seuraavassa vaiheessa huuhtoutumaan ulos soluista. Viimeinen safraniinikäsittely värjää sitten nämä solut punaisiksi, jollaisina ne näkyvät mikroskoopissakin.