Godoberin kieli
Godoberin kieli (godoberiksi гъибдилIи мицци,[1] hibdiłi micci) on godoberien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Botlihin piirin Godoberin ja Zibirhalin kylissä. Osa godobereistä on muuttanut Hasavjurtin piirin Teretšnajan kylään.[2]
| Godoberi | |
|---|---|
| Oma nimi | гъибдилIи мицци, hibdiłi micci |
| Tiedot | |
| Alue | Dagestan |
| Virallinen kieli | - |
| Puhujia | 2 500 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | - |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | dagestanilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
avaarilaiskielet andilaiset kielet |
| ISO 639-3 | gdo |
1990-luvulla godoberin puhujia arvioitiin olleen noin 2,5–3 tuhatta henkeä.[3] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin kuitenkin vain 103 godoberin puhujaa.[4] Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki godoberit pitävät itseään etnisesti ja kielellisesti avaareina.[5] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 128 godoberin puhujaa[6].
Godoberi kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän andilaiseen alaryhmään. Molemmissa kylissä puhutaan omaa murretta, joiden väliset erot ovat lähinnä äänteellisiä. Avaari on vaikuttanut voimakkaasti kielen sanastoon ja osin myös fonetiikkaan ja morfologiaan. Godoberi toimii ainoastaan suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Jazyki narodov SSSR: iberijsko-kavkazskije jazyki, s. 307. Moskva: Nauka, 1967.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 297. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
- ↑ Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 236. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 297–298. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.