Global Reporting Initiative

Global Reporting Initiative (GRI) on kansainvälinen aloite, jonka tavoitteena on luoda yleisesti hyväksytty toimintamalli yhteiskuntavastuun raportointiin. GRI-ohjeistoa rakennetaan eri sidosryhmien välisenä yhteistyöhankkeena. GRI on itsenäinen säätiö ja YK:n ympäristöjärjestön UNEP:in yhteistyöelin.

GRI:n tavoitteena on auttaa yrityksiä ja valtioita ymmärtämään, mittaamaan ja kommunikoimaan niiden merkittäviä vaikutuksia oleellisiin yhteiskunnallisiin, ympäristöllisiin ja taloudellisiin kestävyystekijöihin liittyen, käyttäen apuna yhteistä kieltä ja viitekehystä .

Yleistä

GRI Standards on rakenteeltaan modulaarinen, sisältäen 3 universaalia standardia ja 3 aihekohtaista standardia, jotka ovat keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa. GRI Standards on suunniteltu minkä tahansa organisaation käytettäväksi, joka haluaa raportoida vaikutuksistaan ja siitä, kuinka se edistää kestävää kehitystä . GRI Standards on ensisijaisesti suunniteltu käytettäväksi kokonaisuutena, jotta organisaatio voi muodostaa yhteiskuntavastuuraportin, joka keskittyy oleellisimpiin aihealueisiin ja niiden vaikutuksiin, sekä siihen, miten aihekohtaisia alueita johdetaan. GRI viitekehyksessä raportoidaan noudattaen joko suppeampaa Core- tai laajempaa Comprehensive-kriteriä käyttäen. Core -kriteeri velvoittaa vähintään yhden indikaattorin raportointia kutakin olennaista aihealuetta kohden, kun taas Comprehensive -kriteeri velvoittaa kaikkien indikaattoreiden raportointia kutakin olennaista aihealuetta kohden.

GRI Standards -viitekehyksen kehityksestä vastaa Global Sustainability Standards Board (GSSB), joka toimii itsenäisenä toimijana Global Reporting Initiative -organisaation sisällä. Lähes kaikki GSSB:n kokoukset ovat julkisia ja niitä voi seurata verkossa.

GRI Standards -viitekehyksen kehitys

GRI julkaisi ensimmäisen version raportointiviitekehyksestä vuonna 2000. Seuraava versio, G2 julkaistiin vuonna 2002.Kolmannen sukupolven viitekehys G3 julkaistiin vuonna 2006. Vuonna 2011 sille julkaistiin päivitys, G3.1, jossa lisättiin ohjeistusta sukupuoleen, yhteisöihin ja ihmisoikeuksiin liittyvässä suorituskyvyssä. GRI julkaisi neljännen sukupolven viitekehyksen, G4 vuonna 2013.

Viimeisin julkaistu raportointiviitekehys on GRI Standards, joka julkaistiin lokakuussa 2016. Viitekehys eroaa aikaisemmista siten, että se on rakenteeltaan modulaarinen, joka mahdollistaa osa-alueiden helpomman päivittämisen ja mukauttamisen. GRI Standards astui voimaan 2018 heinäkuussa.

Lähtökohdat GRI:n käyttämiselle (GRI 101)

GRI 101 on GRI 100-sarjan universaali standardi, joka asettaa lähtökohdat GRI Standardsin käytölle. GRIn mukaista raportointia ohjaavat raportointiperiaatteet joiden avulla voi tuottaa laadukasta yhteiskuntavastuuraportointia. Ne on jaettu kahteen ryhmään: Periaatteet raportin sisällön määrittämiselle, sekä periaatteet raportin laadun määrittämiselle. Ne koostuvat vaatimuksista ja ohjeista liittyen periaatteiden toimeenpanoon, ja sisältävät kokeita, joilla organisaatio voi arvioida periaatteiden toimeenpanoa.

Periaatteet raportin sisällön määrittämiselle

Sisällön määrittämiseen liittyvien periaatteiden tarkoituksena on auttaa organisaatiota määrittämään mitä yhteiskuntavastuuraporttiin sisällytetään. Tähän liittyy organisaation toimintojen, vaikutusten, sekä sen sidosryhmien olennaiset odotusten ja intressien huomioiminen. Periaatteita on neljä:

• Sidosryhmätoiminnan täydellisyys – raportoivan organisaation tulee tunnistaa sidosryhmänsä ja selittää, kuinka se on vastannut niiden perusteltuihin odotuksiin ja intresseihin.
• Kestävän kehityksen asiayhteys – raportoivan organisaation tulee raportissaan esittää organisaation suorituskyky laajemmassa kestävän kehityksen kontekstissa
• Olennaisuus – raportin tulee sisältää aihealueita jotka kuvastavat raportoivan organisaation merkittäviä taloudellisia, ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, tai vaikuttavat merkittävästi sidosryhmien arvioihin ja päätöksentekoon
• Kattavuus – raportin tulee sisältää oleellisten aihealueiden ja niiden rajojen käsittely riittävällä tasolla, jotta ne kuvaavat merkittäviä taloudellisia, ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, ja jotta sidosryhmät kykenevät arvioimaan raportoivan organisaation suorituskykyä raportointijaksolla.

Periaatteet raportin laadun määrittämiselle

Laatuun liittyvien periaatteiden tarkoituksena on ohjata valintoja, joilla varmistetaan yhteiskuntavastuuraporttiin sisällytettävän informaation laadukkuus ja asianmukainen esittäminen. Näitä periaatteita on kuusi:

• Täsmällisyys – raportoidun informaation tulee olla riittävän tarkkaa ja täsmällistä, jotta sidosryhmät voivat arvioida raportoivan organisaation suorituskykyä
• Tasapainoisuus – raportoidun informaation tulee kuvastaa positiivisia ja negatiivisia piirteitä raportoivan organisaation suorituskyvystä, jotta perusteltu arviointi kokonaissuorituskyvystä on mahdollista.
• Selkeys – raportoivan organisaation tulee tuottaa informaatiota muodossa, jossa se on ymmärrettävää ja saatavilla sidosryhmille, jotka sitä käyttävät.
• Vertailukelpoisuus – raportoivan organisaation tulee valita, koostaa ja raportoida informaatiota johdonmukaisesti. Raportoitu informaatio tulee esittää tavalla, joka mahdollistaa sidosryhmille organisaation suorituskyvyssä tapahtuvien muutosten analysoinnin, ja joka tukee vertailua muihin organisaatioihin.
• Luotettavuus – raportoivan organisaation tulee kerätä, tallentaa, koota, analysoida, sekä raportoida tietoja informaatiosta ja prosesseista, joita käytetään raportin valmistelussa tavalla, joka mahdollistaa niiden tarkastelun ja todentaa informaation laadun ja olennaisuuden.
• Oikea-aikaisuus – raportoivan organisaation tulee raportoida säännöllisen aikataulun mukaisesti, jotta informaatio on sidosryhmien saatavilla ajoissa ja ne voivat tehdä tietoihin perustuvia päätöksiä.

Aiheesta muualla

• GRI:n kotisivu (englanniksi)