Giovanni Savonuzzi
Giovanni Savonuzzi (28. tammikuuta 1911 Ferrara – 18. helmikuuta 1988 Ferrara[1]) oli Torinon polyteknisessä yliopistossa[1] koneensuunnittelun tutkinnon suorittanut, kuuluisa italialainen insinööri ja muotoilija. Hänen ensi pestinsä alkoi vuonna 1940 Fiat Aviazionen[1] palveluksessa, joskaan ei muotoilijana vaan työnantajansa lentokoneiden aerodynamiikan ja lentomoottoreiden suunnittelijana[1]. Savonuzzin saavutuksiin kuului kahden Fiatin V12-moottorin yhdistelmä, jonka voimin Macchi-Castoldi MC-72 -kellukekone saavutti Francesco Agellin ohjaamana ensin 682 km/t nopeusennätyksen 10.4.1933, mitä hän paransi 23.10.1934 lukemaan 709 km/t [2]. Välirauhan synnyttyä Savonuzzi oli eräs monista Fiat-johtajista tai teknikoista, jotka Yhdysvaltain OSS värväsi tietojen vaihtoon sekä yhteydenpitoon partisaaniryhmiin: Savonuzzin nuorempi lakimies-veli Alberto oli näet yhtenä seitsemästä fasismin vastustajista murhattu Schutzstaffelin järjestämässä Caffè del Doro-verilöylyssä Ferraran liepeillä 17.11.1944.
Elokuussa 1945 Piero Dusion värväämästä Savonuzzista tuli Dante Giacosan seuraaja syntyvän Cisitalia-autonvalmistajan ( lyhenne toiminimestä Consorzio Industriale Sportivo Italia)[3] teknisenä johtajana[1]. Varhain sodan päätyttyä pesti tarjosi Savonuzzille tilaisuuden kehittää tietämystään keskusteluilla ja yhteistyössä merkittävien autoalan henkilöiden kuten Giacosan, Piero Taruffin, Ferry Porschen, Tazio Nuvolarin, Rudolf Hruskan, Carlo Abarthin ja muiden autotekniikan taitajien kanssa. Pestinsä aikana hän loi yhtiön ensimmäisen[3], erään tuon aikakauden kauneimman automallin, D46:n (D-kirjaimen juontuessa Piero_Dusiosta), ja viritetyllä Fiat 1100-moottorilla varustetun Cisitalia 202[1] coupé-korin muodot (joissain lähteissä muotoilija oli Battista "Pinin" Farina[4]), ja korin valmisti Alfredo Vignale[5]. Vuoden 1946 Cisitalia 202 Berlinettaa pidetään sodanjälkeiseen automuotoiluun laajasti vaikuttaneena merkkipaaluna[6]. Virtaviivaisen matalakeulaisen korimuodon ansiosta Cisitlia 202 saavutti vain 61 hevosvoimaa tuottavalla moottorilla jopa 200 km/t nopeuksia[5]. Ennen eroaan Cisitalian palveluksesta erimielisyyksien vuoksi Savonuzzi loi useita, myöhempien Alfa Romeo B.A.T. -koeautojen kaltaisilla, aerodynaamisilla ja takalokasuojien "siivillä" varustettuja tutkielma-autoja Cisitalia-tekniikan pohjalta: esimerkiksi vuosien 1946-1949 kolmen coupé-prototyypin sarjan Cisitalia Mille Miglia Coupe Aerodinamica-autoja[6]. Samoin Savonuzzin työ oli yksi kolmen spider-prototyypin sarjasta, vuoden 1947 Cisitalia Spider Nuvolari-auton [6] takalokasuojien siivillä, myös tunnettu SMM-mallinimellä l. Spider Mille Miglia. Savonuzzin piirtämä vuoden 1951 Ghia Gilda, tunnettu myös Wilke Ferrari 410-nimellä, jakoi sen sijaan yleisön mielipiteitä. Carrozzeria Ghian Luigi Segren, Savonuzzin sodan aikaisen partisaanitoverin alaisena vuosina 1953-1957 hän toimi yrityksen teknisenä johtajana[1]. Siinä ominaisuudessa hän loi sarjan virtaviivaisia Supersonic-autoja[6], sillä hän sai käyttää Alma_materinsa tuulitunnelia näiden autojen koreja suunnitellessaan. On myös esitetty, että Savonuzzi oli eräs Lincoln Futura -koeauton korin suunnittelijoista[1], sillä Ford-yhtymä oli teettänyt koeauton alhaisempien kustannusten Italiassa.
Vuosi 1957 veisikin Savonuzzin taas Yhdysvaltoihin, sillä Chrysler-yhtymä oli kutsunut hänet suihkuturbiinimoottorilla varustettua Chrysler Turbine Car -koeautoa kehittelevään ryhmään. Edellä mainittu, aluksi vailla voimanlähdettä ollut Gilda-koeauto saisikin vuonna 1962 Chrysler-pestin aikana kehitetyn suihkuturbiinimoottorin[2]. Savonuzzin muita töitä yhtymälle olivat esimerkiksi osallisuus Virgil Exnerin vuoden 1956 siipiauto-muotoilututkielmassa Chrysler Dart[7] ja siitä Eugene Casarollille hänen toiveidensa mukaan vuonna 1958 valmistettu kehitysversio, Hemi-V8:lla varustetun Dual-Ghia 400-auto. Yhtiönsä Automobile Shippers, Inc. kahdella moottorilla varustettujen Dual- kuorma-autojen valmistajana rikastunut, detroitilainen Casaroll[8] valmistuttaisi Chrysler-tekniikan ja Ghian Italiassa osaamisen ja edullisempien kustannustason vuoksi teetetyn korin yhdistelmänä 117 kappaleena[9] viimein myös Hollywood-tähtien[9] kuten Dean Martin, Peter Lawford ja Sammy Davis jr. suosimaa[8] Dual-Ghia D500-mallia, mikä pohjautui Virgil Exnerin vuoden 1956 Dodge Firearrow IV-koeauton muotoilun piirteisiin[10]. Hänen kumppaninsa Paul Faragon aloitteesta sairasteleva ja kuorma-autojensa menekkivaikeuksista kärsivä Casaroll[11] antoi toimeksi Ghian kehitellä siitä vielä Dual-Ghia L 6.4 -auton Chryslerin 383 kuutiotuuman Golden Lion V8-moottorilla[12]. Tämä vuosina 1961-1963 vain 26 kappaleena perushinnalla 13 500[9] dollaria valmistettu loistoauto oli 1960 -luvun vaihteen megatähtien kuten Lucille Ball, Dean Martinin ja Frank Sinatran suosiossa. Ghian muotoilema Fiat 2300 Coupé sarjaa II (1964-1968) sai samankaltaisen coupé-katon siroilla tolpilla kuin harvinaiseksi jäänyt Dual Ghia L 6.4 Coupe.
Kuvia muokkaa
-
Piero Taruffi, Piero Dusio ja Giovanni Savonuzzi -
1946 Cisitalia 202 MM Aerodinamica. -
1946 Cisitalia 202 CMM takaa. -
1949 Cisitalia 202 SMM Nuvolari. -
1951 Cisitalia 202 Berlinetta. -
1953 Fiat 8V Ghia Supersonic. -
1955 Ghia "Gilda", myös: Wilke Ferrari 410. -
1956-1958 Dual-Ghia D-500 (117 kpl). -
1958 Dual-Ghia 400 Coupé-prototyyppi. -
Dual-Ghia L 6.4 (1961-1963, 26 kpl). -
Fiat 2300 Coupé (1965).
Aiheesta muualla muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Savonuzzi, Gianni (G. Savonuzzi-esittely) coachbuild.com. 07.10.2019. coachbuild.com. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b pete: Giovanni Savonuzzi`s Detroit Odyssey velocetoday.com. 23.5.2012. velocetoday.com. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Frank, Len: 1949 Cisitalia 202 SC. (Cisitalia 202 SC:n tarina) Motor Trend, 1/1986, 1986. vsk, nro Tammikuu, s. 86-91. Los Angeles, CA: Petersen Publishing Co.. ISSN 0027-2094. (englanniksi)
- ↑ Schröder, Martin: Das bahnbrechende Cisitalia 202 SC Coupé und der Porsche 356 (Cisitalia 202 Berlinetta ja Porsche 356) 9.10.2018. zwischengas.com. Viitattu 11.4.2024. (saksaksi)
- ↑ a b Ludvigsen, Karl: Cisitalia 370 – Der Stromlinien-Porsche, der nicht sein durfte (Cisitalia 370-projektin esittelyn rinnalla joitain huomioita 202-mallista) Zwischengas (CH). 7.10.2022. zwischengas.com. Viitattu 28.4.2024. (saksaksi)
- ↑ a b c d pete: The Cars of Giovanni Savonuzzi (Giovanni Savonuzzin muotoilemia, uraa uurtavia autoja (kuvia)) velocetoday.com. 29.10.2019. velocetoday.com. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi), ja mikä vaikutti merkittävästi aikakautensa urheiluautojen korin muotoiluun
- ↑ Vaughan, Daniel: 1957 Chrysler Dart Concept conceptcarz.com. 2007. conceptcarz.com. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Vaughan, Daniel: 1958 Dual Ghia Super Dart 400 Prototype conceptcarz.com. syyskuu 2022. conceptcarz.com. Viitattu 1.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c von Rotz, Bruno: Ghia L.6.4 - Silenziosa - leiser Luxus, der bewegt (Chrysler/Dual/Ghia loistoautot) zwischengas.com. 1.1.2015. zwischengas.com (premium). Viitattu 12.2.2023. (saksaksi)
- ↑ Krüger, Paul: Dual-Ghia 400 – Duales Studium / Chrysler und Ghia (Chrysler-yhtymän ja Ghian yhteistyöstä (Premium-artikkeli)) zwischengas.com. 23.1.2023. zwischengas.com. Viitattu 3.2.2023. (saksaksi)
- ↑ RM Sotheby`s: 957 Dual-Ghia Convertible by Carrozzeria Ghia (Dual-Ghia -avoauton huutokauppaesite ja selostava tekstiosuus) RM Sotheby`s. 2013. New York: RM Sotheby`s. Viitattu 17.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Constable, Lou: 1962 Ghia L 6.4 Coupe & Engine Start @ AZ Concours d’Elegance (video) (1962 Ghia L 6.4 esittely ja käynnistys: Phoenix, Arizona Biltmore:n Concours d`Elegance-näyttely, 6.14 min) 2016. youtube.com: Lou Constable-kanava. Viitattu 1.2.2023. (englanniksi)