Giovanni Battista Grassi
Giovanni Battista Grassi (27. maaliskuuta 1854 Rovellasca, Italia – 4. toukokuuta 1925 Rooma, Italia) oli italialainen eläintieteilijä, joka tutki muun muassa malariaa ja sitä kantavia hyttysiä, mehiläisten embryologiaa, loisia ja erityisesti viinikirvoja, ankeriaiden muodonmuutosta ja vaellusta sekä termiittejä. Grassi osoitti, että vain Anopheles-suvun hyttyset kantavat malarialoista. Hän toimi myös senaattorina.
| Giovanni Battista Grassi | |
|---|---|
 Giovanni Battista Grassi. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. maaliskuuta 1854 Rovellasca |
| Kuollut | 4. toukokuuta 1925 Rooma |
| Kansalaisuus | italialainen |
| Koulutus ja ura | |
| Oppilaat | Guido Grandi |
| Tutkimusalue | entomologia, malaria |
| Palkinnot | Darwin-mitali 1896 |
Elämä ja tutkimustyö muokkaa
Battista Grassi suoritti lääketieteellisen yliopistotutkinnon Pavian yliopistossa Camillo Golgin ja Giulio Bizzozero opetuksessa. Valmistumisensa jälkeen hän tutki lääketieteellisesti kiinnostavia loismatoja, erityisesti hakamatoa, komparatiivisen anatomian laitoksella Sapienzan yliopistossa Roomassa.
Vuodesta 1878 eteenpäin hän työskenteli ensin Messinassa tutkien nuolimatoja ja sen jälkeen Heidelbergissä Karl Gegenbaurin ja Otto Bütschlin seurassa. Heidelbergissä hän myös avioitui Maria Koenenin kanssa.
Vuonna 1883 Grassista tuli komparatiivisen eläintieteen professori Catanian yliopistossa, jossa hän perehtyi heisimatoihin ja ankeriaiden elinkaareen. Samalla hän tutki mureenoja Roomassa. Cataniassa Grassi alkoi opiskella entomologiaa, ja kirjoitti varsinaisten tieteellisten julkaisujensa ohella entomologiasta oppilastekstin I Progenitori degli insetti e dei miriapodi (suom. Hyönteisten ja tuhatjalkaisten synty ja kehitys) vuonna 1886. Hän alkoi myös perehtyä malariaan, ja työskenteli Raimondo Felettin kanssa erityisesti lintumalariaa tutkien.
Grassi toimi vuodesta 1895 entomologina Roomaa kiertävässä malariantutkimusryhmässä, johon kuuluivat hänen lisäkseen Angelo Celli, Amico Bignami, Giuseppe Bastianelli ja Ettore Marchiafava. Hän osoitti Anopheles claviger -hyttyslajin levittävän malariaa ihmisissä. Vuosien 1900 ja 1902 välillä Grassi, Gustavo Pittaluga ja Giovanni Noé tekivät malariantutkimusta Agro Portuensessa, Fiumicinossa, Tiber-joella ja Capacciossa.
Grassi jätti malarian tutkimisen vuonna 1902 ja alkoi perehtyä leishmaniaasia aiheuttavaan hietakärpäseen (Phlebotomus papatasii) sekä viinirypäleiden tuholaisena tunnettuun viinikirvalaji Phylloxera vastatrixiin. Endeemisen malarian palatessa Italiaan ensimmäisen maailmansodan seurauksena hän jatkoi hyttystutkimuksiaan ja teki niitä kuolemaansa saakka.
Julkaisut muokkaa
Osittainen luettelo Grassin töistä:
- Rapporti tra la malaria e peculiari insetti (zanzaroni e zanzare palustri). R. C. Accad. Lincei 7:163-177. (1898)
- Ancora sulla malaria. R. C. Accad. Lincei 8:559-561. (1899)
- Resoconto degli studi fatti sulla malaria durante il mese di gennaio. R. C. Accad. Lincei. 8:100-104. (1899, yhteistyössä A. Bignamin ja G. Bastianellin kanssa)
- Studii di uno Zoologo sulla Malaria. Atti dei. Linncei. Mem. Cl.sc.fis.ecc. 3(5), No. 91:299-516.6 (1901)
Tunnustukset muokkaa
Giovanni Battista Grassille myönnettiin Royal Societyn Darwin-mitali vuonna 1896. Italian posti julkaisi hänen kuvaansa kantavan muistopostimerkki vuonna 1955.[1]
Lähteet muokkaa
- Capanna, Ernesto: Grassi versus Ross: who solved the riddle of malaria?. International Microbiology, maaliskuu 2006, nro 9. Madrid: Sociedad Española de Microbiología. ISSN 1139-6709. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.1.2009. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Dipartimento di Biologia Animale e dell'Uomo – Battista Grassi: uno zoologo per la malaria (Arkistoitu – Internet Archive) (italiaksi)
- Himetop: Grassin elämään liittyneitä paikkoja (englanniksi)