Gesneriakasvit
Gesneriakasvit[2] (Gesneriaceae) on kasviheimo, johon kuuluu 150 sukua ja yli 3000 lajia. Kasveista osa on ruohovartisia ja osa puuvartisia. Jotkin lajit ovat köynnöksiä. Kasveja voidaan lisätä paitsi siemenistä, myös latva- ja lehtipistokkaista sekä maavarren paloista.
| Gesneriakasvit | |
|---|---|
 Gesneria venticosa -gesnerialajin kukkia. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: |
Gesneriakasvit Gesneriaceae Rich. & Juss., nom. cons. |
| Synonyymit | |
|
|
| Alaheimot[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Lehdet sijaitsevat joko vastakkain tai vuorottain. Kukat ovat joskus yksittäin, joskus kukinnoissa. Kukinnot ovat terttumaisia tai viuhkamaisia. Terä- ja verholehdet ovat suppilomaisia. Hedelmä on yleensä kota, mutta joillakin kasveilla se on marja.
Levinneisyys muokkaa
Gesneriakasveja esiintyy luonnonvaraisina Amerikan mantereilla, Etelä-Afrikassa, Madagaskarilla, Aasiassa, Australiassa, Polynesiassa ja Etelä-Euroopassa.
Elinympäristö muokkaa
Kasveja tavataan luonnonvaraisina lähinnä trooppisilla alueilla. Jotkut lajit kasvavat luonnossa toisten kasvien päällä. Tällaisista lajeista jotkut ovat viljeltyinä amppelikasveja.
Käyttö muokkaa
Monia gesneriakasveja käytetään koristekasveina. Jotkut niistä ovat huonekasveja. Joitakin gesneriakasveja käytetään lääkinnässä.[3]
Luokittelu muokkaa
Gesneriakasvien noin 150 sukua ja 3460 lajia luokitellaan kolmeen alaheimoon: Sanangoideae, Gesnerioideae ja Didymocarpoideae. Ensimmäiseen kuuluu vain yksi laji, Sanango racemosum, joka on Keski-Amerikassa ja Venezuelassa kasvava pieni puu tai pensas. Toisessa on 75 sukua ja 960 lajia, ja ne jaetaan kolmeksi tribukseksi (Coronanthereae, Titanotricheae ja Gesnerieae); alaheimon pääasiallisin levinneisyys rajoittuu Amerikan trooppisiin osiin. Kolmas alaheimo käsittää heimon lajeista valtaosan, 71 sukua ja noin 2510 lajia, pääasiassa Vanhan maailman tropiikissa; alaheimossa on kaksi tribusta (Epithemateae ja Trichosporeae).[1]
Suvut muokkaa
- Acanthonema J. D. Hooker
- Achimenes Persoon − hilkat[4]
- Aeschynanthus Jack − soihtuköynnökset[5]
- Agalmyla Blume
- Allocheilos W. T. Wang
- Alloplectus Martius
- Allostigma W. T. Wang
- Alsobia = Episcia
- Ancylostemon Craib
- Anetanthus Bentham
- Anna Pellegr.
- Anodiscus Bentham
- Asteranthera Hanst.
- Beccarinda Kuntze
- Bellonia L.
- Besleria L.
- Boea Comm. ex Lamarck
- Boeica T.Anderson ex C.B.Clarke
- Bournea Oliver
- Briggsia Craib
- Briggsiopsis K.Y.Pan
- Capanea Decaisne
- Cathayanthe Chun
- Championia Gardner
- Chirita Buch.-Ham. ex D. Don
- Chiritopsis W. T. Wang
- Christopheria J. F. Smith & J. L. Clark
- Chrysothemis Decaisne − aurinkokellot[6]
- Codonanthe (Martius) Hanst. − mesiriipat[7]
- Codonanthopsis Mansf.
- Codonoboea Ridley
- Colpogyne B. L. Burtt
- Columnea L. − tuliköynnökset[8]
- Conandron Siebold & Zuccarini
- Coptocheile Hoffmanns.
- Corallodiscus Batalin
- Coronanthera C. B.Clarke
- Corytoplectus Oerst.
- Cremosperma Bentham
- Cyrtandra J. R. Forster & G. Forster
- Dayaoshania W. T. Wang
- Depanthus S.Moore
- Diastema Bentham
- Didissandra C.B.Clarke
- Didymocarpus Wall. – vahasuut[9]
- Didymostigma W. T. Wang
- Drymonia Martius
- Episcia Martius − kuparilehdet[10]
- Epithema Blume
- Eucodonia Hanst.
- Fieldia A.Cunn.
- Gasteranthus Bentham
- Gesneria L. − gesneriat[11]
- Gloxinia L'Her. − tulikit[12]
- Goyazia Taub.
- Gyrocheilos W. T. Wang
- Gyrogyne W. T. Wang
- Haberlea Friv. − haberleat[13]
- Hemiboea C.B.Clarke
- Hemiboeopsis W. T. Wang
- Henckelia Sprengel
- Heppiella Regel
- Hexatheca C.B.Clarke
- Hygea Hanst.
- Hypocyrta − suukkosuut[14] = Nematanthus
- Isometrum Craib
- Jankaea, syn. Jancaea Boiss. − soilimot[15]
- Koellikeria Regel
- Kohleria Regel − narrinhiipat[16]
- Lagarosolen W. T. Wang
- Lembocarpus Leeuwenb.
- Lenbrassia G.W.Gillett
- Leptoboea Bentham
- Lesia J. L. Clark & J. F. Smith
- Lietzia Regel
- Linnaeopsis Engler
- Loxocarpus R. Brown
- Loxonia Jack
- Loxostigma C.B.Clarke
- Lysionotus D. Don
- Metabriggsia W. T. Wang
- Metapetrocosmea W. T. Wang
- Micraeschynanthus Ridley
- Mitraria Cavanilles
- Monophyllaea R. Brown
- Monopyle Moritz ex Bentham
- Moussonia Regel
- Napeanthus Gardner
- Nautilocalyx Linden ex Hanst.
- Negria F. Mueller
- Nematanthus Schrad. − pusukit[17]
- Neomortonia Wiehler
- Niphaea Lindley – vitikit[18]
- Nodonema B. L. Burtt
- Oerstedina Wiehler
- Opithandra B. L. Burtt
- Orchadocarpa Ridley
- Oreocharis Bentham
- Ornithoboea Parish ex C.B.Clarke
- Oxychlamys Schltr.
- Pagothyra
- Paliavana Vell. ex Vand.
- Paraboea (C.B.Clarke) Ridley
- Paradrymonia Hanst.
- Parakohleria Wiehler
- Pearcea Regel
- Pelthanthera Bentham (kuuluu ilmeisesti omaan, vielä tieteellisesti nimeämättömään heimoonsa[1])
- Petrocodon Hance
- Petrocosmea Oliver
- Pheidonocarpa L.E.Skog
- Phinaea Bentham
- Phylloboea Bentham
- Platystemma Wall.
- Primulina Hance (ent. Chirita?)
- Pseudochirita W. T. Wang
- Ramonda Rich. − ramondat[19]
- Reldia Wiehler
- Resia H.E.Moore
- Rhabdothamnopsis Hemsl.
- Rhabdothamnus A.Cunn.
- Rhoogeton Leeuwenb.
- Rhynchoglossum Blume
- Rhynchotechum Blume
- Rhytidophyllum Martius
- Rufodorsia Wiehler
- Saintpaulia H.Wendl. − paavalinkukat[20] eli saintpauliat[21]
- Sanango Bunting & Duke
- Sarmienta Ruiz & Pavon
- Schizoboea (Fritsch) B. L. Burtt
- Sepikea Schltr.
- Sinningia Nees − gloksiniat[22] eli suppilokukat[23]
- Smithiantha Kuntze − pellenhiipat[24]
- Solenophora Bentham
- Stauranthera Bentham
- Streptocarpus Lindley − soilikit[25]
- Tetraphyllum C.B.Clarke
- Thamnocharis W. T. Wang
- Titanotrichum Soler.
- Trachystigma C.B.Clarke
- Tremacron Craib
- Tribounia D. J. Middleton
- Trisepalum C.B.Clarke
- Tylopsacas Leeuwenb.
- Vanhouttea Lem.
- Whytockia W. W. Smith
Sukuun Sinningia luokitellaan yleensä myös kardinaaligloksinia, joka joskus luokitellaan sukuun Rechsteineria.
Lähteet muokkaa
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d Stevens 2001–, viittaus 18.1.2015.
- ↑ Finto: Kassu – Gesneriakasvit
- ↑ ”Gesneriakasvit”, Kasvien maailma, Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 1, s. 343–344. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05098-2.
- ↑ Kassu – Hilkat
- ↑ Kassu – Soihtuköynnökset
- ↑ Kassu – Aurinkokellot
- ↑ Kassu – Mesiriipat
- ↑ Kassu – Tuliköynnökset
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Vahasuut – Didymocarpus
- ↑ Kassu – Kuparilehdet
- ↑ Kassu – Gesneriat
- ↑ Kassu – Tulikit
- ↑ Kassu – Haberleat
- ↑ Kassu – Suukkosuut
- ↑ Kassu – Soilimot
- ↑ Kassu – Narrinhiipat
- ↑ Kassu – Pusukit
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Vitikit – Niphaea
- ↑ Kassu – Ramondat
- ↑ Kassu – Paavalinkukat
- ↑ Kassu – Saintpauliat
- ↑ Kassu – Gloksiniat
- ↑ Kassu – Suppilokukat
- ↑ Kassu – Pellenhiipat
- ↑ Kassu – Soilikit
- ↑ List of Genera in Gesneriaceae.
Aiheesta muualla muokkaa
- ITIS: Gesneriaceae (englanniksi)
- Flora of China: Gesneriaceae (englanniksi)
- www.gesneriads.ca/gengesne.htm (englanniksi)