Georges Dayez
Georges Dayez (29. heinäkuuta 1907 Pariisi[1] – 10. helmikuuta 1991[2] Pariisi) oli ranskalainen kuvataiteilija. Häntä pidetään Georges Braquen perinnetietoisena jatkajana.[3] Dayez oli pariisilaisen mestarilitograafikon poika ja hänestä itsestäänkin tuli École des beaux-artín litografian professori vuonna 1967.[3]
Dayez opiskeli vuodesta 1926 alkaen École national des beaux-artissa. Myös André Lhóte, jonka Dayez tapasi vuonna 1942, vaikutti suuresti hänen ilmaisuunsa. Hänen hyviin ystäviinsä kuului myös Edouard Pignon.[3]
Dayez loi taidetta, joka liukui figuratiivisuuden ja nonfiguratiivisuuden välimaastossa. Hän esiintyi ensi kertaa Salon d´Automnessa vuonna 1928. Dauez yhdistää tyylikkäässä hillityssä taiteessaan vanhemman maalaustaiteen ja kubismin keinot, ja usein hänen taiteensa aihe on merellinen. Hän alkoikin vuonna 1956 Normandian rannikon järjestelmällisen maalaamisen, mutta myös Y port tuli hänelle tutuksi paikaksi.[3]
Dayezin maalaukset ovat rakenteeltaan klassisen kiinteitä. Hän rytmittää kuvapinnan perinteisen merenrantakuvauksen mukaisesti (taivaan, meren, rannan). Yksityiskohdat hän toteuttaa yleensä kubistisesti. Hän avaa ja kuvaa köysistöjä, purjeita, laivoja tahtonsa mukaan. Värisävyistä ruskea ja harmaa toistuvat hänen töissään usein.[3] Sininen, vihreä, luonnonvalkoinen ja musta väri ovat myös mukana.
Lähteet muokkaa
- ↑ https://www.1stdibs.de/kunst/gemalde/landschaftsgemalde/georges-dayez-etretat-sailboats-along-coast/id-a_1483583/
- ↑ https://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb12672656p
- ↑ a b c d e Huusko, Timo & Hovinheimo, Petja: Insinöörin rakkaus, s. 160. Ester ja Jalo Sihtolan lahjoituskokoelma. Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2003. ISBN 951-53-2530-7. suomi