Georges-Étienne Bonnet (23. heinäkuuta 1889 Bassillac18. kesäkuuta 1973 Pariisi)[1] oli ranskalainen poliitikko, joka toimi Ranskan ulkoministerinä toisen maailmansodan alla huhtikuusta 1938 syyskuuhun 1939. Hän ajoi myönnytyspolitiikkaa Saksan suuntaan.

Georges Bonnet vuonna 1937.

Bonnet opiskeli oikeus- ja valtiotiedettä Sorbonnen yliopistossa. Hänen poliittisen uransa varsinaisena sytykkeenä toimi avioliitto tunnetun poliitikon veljentyttären kanssa. Hän työskenteli alkuun virkamiehenä, kunnes tuli valituksi Ranskan edustajainkamariin, jonka jäsenenä toimi 1924–1928 ja 1929–1940. Hallitukseen Bonnet tuli ensi kerran vuonna 1925 alivaltiosihteeriksi ja oli 1930-luvulla useasti ministerinä. Hän kohosi yhdeksi radikaalisosialistien johtajista. Bonnet nimitettiin Ranskan suurlähettilääksi Yhdysvaltoihin vuonna 1936. Seuraavana vuonna hänet kuitenkin kutsuttiin valtiovarainministeriksi Camille Chautempsin hallitukseen ja huhtikuussa 1938 ulkoministeriksi Édouard Daladierin hallitukseen. Bonnet tuki Münchenin sopimusta ja ajoi myönnytyslinjaa Saksan suuntaan aina maailmansodan puhkeamiseen asti. Sodan sytyttyä syyskuussa 1939 hänet siirrettiin oikeusministeriksi, missä tehtävässä hän toimi Daladierin hallituksen kaatumiseen maaliskuussa 1940 saakka.[1]

Bonnet kannatti kesällä 1940 Ranskan antautumista ja tuki Vichyn hallitusta, joka nimitti hänet kansallisen neuvoston jäseneksi vuosiksi 1941–1942. Hän kuitenkin kieltäytyi vastaanottamasta muita virkoja ja lähti Ranskasta ennen liittoutuneiden Normandian maihinnousua. Sodan jälkeen Bonnet’ta vastaan aiottiin nostaa syyte yhteistyöstä vihollisen kanssa, mutta prosessi keskeytettiin. Hänet erotettiin Radikaalisosialistisesta puolueesta vuonna 1944, hyväksyttiin uudelleen jäseneksi 1952 ja erotettiin toistamiseen 1955, koska hän asettui vastustamaan Pierre Mendès-Francea. Bonnet kuitenkin onnistui palaamaan politiikkaan ja toimi uudelleen edustajainkamarin jäsenenä 1956–1968.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Georges-Étienne Bonnet (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 18.8.2013.

Aiheesta muualla muokkaa