George Monck
George Monck, Albemarlen ensimmäinen herttua (6. joulukuuta 1608 Devon – 3. tammikuuta 1670 Lontoo[1]) oli englantilainen sotilas ja poliitikko, jolla oli merkittävä rooli restauraatiossa eli monarkian palauttamisessa Englantiin yksitoista vuotta kestäneen tasavallan ajan jälkeen. Hän osallistui kahdeksankymmenvuotiseen sotaan, Irlannin kapinan kukistamiseen sekä Englannin sisällissotaan aluksi rojalistien puolella ja vuodesta 1646 parlamentin puolella.[1]
Englannin protektoraatin viimeisinä vuosina Monck oli joukkoineen Skotlannissa. Hän ulotti ensimmäistä kertaa Skotlannin historiassa englantilaisten vallan Ylämaihin ja Skotlannin saarille.[1] Monck aloitti marssin etelään tammikuussa 1660 lumipeitteistä tietä pitkin. Hän määräsi miehet kahlaamaan Tweedjoen yli, koska silta oli liian pieni kuudelle tuhannelle sotilaalle[2]. Lontoossa hänet valittiin uuteen rojalistienemmistöiseen parlamenttiin, joka kutsui Kaarle II:n takaisin Englantiin ja toteutti restauraation. Monck hajotti New Model Armyn lukuun ottamatta omaa rykmenttiään, joka on vielä nykyäänkin olemassa. Kuningas palkitsi Monckin lukuisilla arvonimillä sekä Sukkanauharitarikunnan jäsenyydellä.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c George Monck, 1st duke of Albemarle britannica.com. Viitattu 30.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Coldstream Guards recreate Monck's march to London The Berwickshire News. 13.1.2010. Viitattu 31.3.2020. (englanniksi)
