Genetti
Genetti eli kintsi (Genetta genetta) on ainut Euroopassa tavattava sivettikissa.[2] Lajin paino vaihtelee 1,2–2,3 kg:n ja pituus 40–55 cm:n välillä. Häntä on vartalon mittainen. Genetti on levinnyt Saharan pohjoispuoliselle alueelle, Arabian ja Pyreneitten niemimaille ja Ranskaan.[1] Lisäksi sitä tavataan muutamilla Välimeren saarilla ja nykyisin myös Luoteis-Italiassa, Belgiassa, Sveitsissä ja Saksassa.[1] Afrikan puolella genettejä tavataan kaikissa muissa elinympäristöissä paitsi autiomaissa. Espanjassa genetin levinneisyys käsittää jopa korkeat vuoristoalueet.
| Genetti | |
|---|---|
.JPG) Genetin alalaji kissagenetti (G. genetta felina) Wrocławin eläintarhassa |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Theria |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Alalahko: | Feliformia |
| Heimo: | Sivettieläimet Viverridae |
| Alaheimo: | Sivettikissat Viverrinae |
| Suku: | Genetit Genetta |
| Laji: | genetta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Genetta genetta |
|
 Genetin levinneisyys. Luontainen elinalue on punaisella, siirtoistutusalue violetilla ja sukupuuttoalue mustalla. |
|
| Katso myös | |
Genettien sukuun kuuluu kymmenkunta muuta lajia, jotka esiintyvät eritoten Afrikassa.[3] Myös ”eurooppalaisen genetin” alalajeja tavataan Afrikassa. Ibizalla tavattava genetin alalaji (G. genetta isabelae, nyk. G. g. genetta) on uhanalainen ja kuuluu kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) punaiseen kirjaan.
Elintavat muokkaa
Genetit ovat puissa kiipeileviä yöeläimiä, jotka kissamaiseen tapaan voivat vetää kyntensä sisään. Afrikassa genettien pääravintoa ovat pienet jyrsijät, kun taas Espanjassa niiden on todettu mieltyneen kesällä varpuslintuihin ja talvella hedelmiin. Myös liskoja pyydystetään runsaasti. Genetit lisääntyvät ympäri vuoden, mutta Euroopassa kiima-aika painottuu elo-syyskuulle. Pesä tehdään puuhun tai johonkin koloon ja sisustetaan kuivilla ruohoilla. 70 vrk kestävän kantoajan jälkeen syntyy 1–4 sokeaa poikasta, joita imetetään puolivuotiaiksi asti. Genetit itsenäistyvät vuoden ikäisinä ja sukukypsyys saavutetaan parivuotiaina.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Herrero, J. & Cavallini, P.: Genetta genetta IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 136. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
- ↑ Markku Savelan sivut: Genetta
- ↑ Suuri Eläinkirja. Wsoy 1998. ISBN 951-0-22848-6.