Gauliga oli Saksan jalkapallon korkein sarjataso vuosina 1934–1945. Liiga oli jaettu useisiin alueellisiin sarjoihin.

Historia muokkaa

Gauliga-systeemi otettiin käyttöön vuonna 1933 kansallissosialistien tultua valtaan Saksassa. Gau on vanha jo keskiajalla käytössä ollut osa-alueen nimitys, jonka Saksan hallinto otti nimityksenä uudelleen käyttöön uudistaessaan aluehallintoa ja -jakoa. Alueelliset jalkapallosarjat, joita oli kaikkiaan 16 kappaletta, oli jaettu näiden alueiden mukaan. Gauliga korvasi Weimarin tasavallan aikaisen Bezirksliga-jaon. Systeemi ei ollut mieleen saksalaisille jalkapalloihmisille, kuten maajoukkuevalmentajille Otto Nerzille ja Sepp Herbergerille, jotka olivat toivoneet koko maan kattavan pääsarjan perustamista muiden Euroopan maiden tapaan. Koko liittovaltion laajuinen sarja, Bundesliiga, käynnistyi Saksassa vasta vuonna 1963. Sittemmin toisen maailmansodan aikana monet Gauligat jaettiin vielä pienempiin alueellisiin lohkoihin, koska matkustaminen oli sota-aikana hankalaa.

Sarjajako muokkaa

Aluksi 1933 Gauliigoja oli 16, mutta niitä tuli lisää 1938 alkaen kun Itävalta ja Sudeetit liitettiin Saksaan. Sodan alkamisen jälkeen Gauliigoja tuli vielä lisää sekä Gaujakoja muutettiin. Liigoje mestarit osallistuivat Saksan mestaruuskilpailuun. Kauden 1944/45 Gauliigoista loppuun pelattiin vain Gau Hamburg (mestari Hamburger SV) sekä mestari saatiin Gau München-Oberbayern (Südbayern) liigasta (Bayern München)

  • Itä-Preussi (1933-45, Ostpreußen)
  • Danzig/Länsi-Preussi (1940-45, Danzig-Westpreußen)
  • Pommeri (1933-45, Pommern)
  • Berliini-Brandenburg (1933-45, Berlin-Brandenburg)
  • Sleesia (1933-41, Schlesien)
  • Ala-Sleesia (1941-45, Niederschlesien)
  • Ylä-Sleesia (1941-45, Oberschlesien)
  • Keski-Saksa (Thüringen ja Saksi-Anhalt, 1933-45, Mitte)
  • Saksi (1933-45 Sachsen)
  • Nordmark (1933-42, Nordmark)
  • Hampuri (1942-45, Hamburg)
  • Mecklenburg (1942-45, Mecklenburg)
  • Schleswig-Holstein (1942-45, Schleswig-Holstein)
  • Ala-Saksi (1933-42, Niedersachsen)
  • Weser-Ems (1942-45, Weser-Ems)
  • Etelä-Hannover/Braunschweig (1942-45, Südhannover-Braunschweig)
  • Itä-Hannover (1943-45)
  • Westfalen (1933-45, Westfalen)
  • Ala-Reini (1933-45, Niederrhein)
  • Keski-Reini (1933-42, Mittelrhein)
  • Köln-Aachen (1942-45, Köln-Aachen)
  • Moselland (1941-45, Moselland)
  • Hessen (1933-41, Hessen)
  • Kurhessen (1941-45, Kurhessen)
  • Hessen-Nassau (1941-45, Hessen-Nassau)
  • Lounainen (1933-41, Südwest)
  • Westmark (1941-45, Westmark)
  • Baden (1933-45, Baden)
  • Elsass (1940-45, Elsaß)
  • Württemberg (1933-45, Württemberg)
  • Baijeri (1933-42, Bayern)
  • Pohjois-Baijeri (1942-45, Nordbayern)
  • Etelä-Baijeri (1942-45, Südbayern)
  • Itävalta (1938-45, Ostmark/Donau-Alpenland)
  • Sudeettimaa (1938-45, Sudetenland)
  • Böömi-Määri (1943-45, Böhmen-Mähren)
  • Wartheland (1941-45, Wartheland)
  • Kenraalikuvernementti (1941-45, Generalgouvernement)

Jälkivaikutukset muokkaa

Sodan jälkeen monilla alueilla kesti aina vuoteen 1947 ennen kuin jalkapallotoiminta saatiin uudelleen käynnistyttyä, kun taas maan eteläosissa jalkapalloa ruvettiin pelaamaan jo vuonna 1945. Gauliga-systeemi korvattiin Oberliga-jaolla niillä alueilla mitä Saksasta enää oli jäljellä. Oberliigat olivat nimeltään Pohjoinen (Nord), Länsi (West), Lounainen (Südwest), Etelä (Süd) sekä näihin rinnastettava Stadtliga Berlin. Myös DDR:n pääsarjaa nimitettiin Oberligaksi. Oberliga säilyi Saksan korkeimpana tasona aina Bundesliigan perustamiseen saakka. Nykyisin Oberliga on Saksan 5. sarjatason nimitys.

Nykyaikana Gauliga-nimitys on käytössä Saksassa mm. voimistelussa ja nyrkkipallossa.

Aiheesta muualla muokkaa