Gaspar Noé

argentiinalaissyntyinen ranskalainen elokuvaohjaaja

Gaspar Noé (s. 27. joulukuuta 1963 Buenos Aires) on argentiinalaissyntyinen ranskalainen elokuvaohjaaja, jonka rankan väkivaltaiset ja tinkimättömät elokuvat ovat tehneet hänestä eräänlaisen kulttihahmon. Monien muiden tavoin Suomen Kuvalehden elokuvakriitikko Kalle Kinnunen pitää Noéta yhtenä nykyelokuvan rohkeimmista kokeilijoista Aleksandr Sokurovin ja Lars von Trierin rinnalla.[1] Noé on ohjannut seitsemän kokopitkää elokuvaa: Yksin kaikkia vastaan (1998), Irreversible – syntiset (2002), Enter the Void (2009), Love (2015), Climax (2018), Lux Æterna (2019) ja Vortex (2021).

Gaspar Noé
Gaspar Noé Cannesin elokuvajuhlilla 2012.
Gaspar Noé Cannesin elokuvajuhlilla 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt27. joulukuuta 1963 (ikä 60)
Buenos Aires, Argentiina
Ammatti elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, elokuvaleikkaaja, elokuvaaja, elokuvatuottaja
Puoliso Lucile Hadžihalilović
Ohjaaja
Aktiivisena 1985–
Tunnetuimmat ohjaukset Irreversible – syntiset
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Filmografia muokkaa

Pitkät elokuvat muokkaa

Lyhytelokuvat muokkaa

  • Tintarella di luna (1985)
  • Pulpe amère (1987)
  • Carne (1992)
  • Une expérience d'hypnose télévisuelle (1995)
  • Sodomites (1998)
  • Intoxication (1998)
  • Destricted (osio ”We Fuck Alone”) (2006)
  • 8 (osio ”SIDA”) (2007)
  • Ritual (osio ”7 Days in Havana”) (2012)
  • Shoot (osio ”Short Plays”) (2014)

Musiikkivideot muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Kinnunen, Kalle: Gaspar Noén nerous ja Enter the Void, jota kannattaa odottaa Suomen Kuvalehti. 21.6.2010. Viitattu 19.4.2019.
Tämä elokuvaohjaajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.