Gabriel Tammelin
Gabriel Tammelin (Gabriel Laurentii, Tammelensis, Tammelinus; 24. helmikuuta 1641, Loimaa – 2. elokuuta 1698, Lohja) oli Lohjan kirkkoherra, suomentaja ja suomalaisten sananlaskujen kerääjä.
Tammelinin vanhemmat olivat Tammelan kirkkoherra Lars Aboicus (Laurentius Petri) ja hänen toinen puolisonsa Brita Larsdotter. Gabriel Tammelin pääsi ylioppilaaksi 1658 ja valmistui Turun akatemiasta filosofian maisteriksi 1664. Tammelin toimi Turun katedraalikoulun konrehtorina vuodesta 1667 ja rehtorina vuodesta 1670. Hänet valittiin Lohjan kirkkoherraksi vuonna 1675. Tähän virkaan hän astui vuonna 1677. Lääninrovasti hänestä tuli vuonna 1693. Tammelin oli myös valtiopäivämiehenä 1686.[1]
Tammelinin suomentajan ura käynnistyi, kun hän Johannes Gezelius nuoremman kehotuksesta käänsi suomeksi Johann Jakob Schützin teoksen Christliches Gedenkbüchlein (1673). Tammelin käytti pohjatekstinä Gezeliuksen vuonna 1676 julkaisemaa ruotsinnosta. Kirjan nimeksi tuli Christillinen muisto-kirja. Tammelin käänsi myös Johannes Gerhardin teoksen Meditationes sacrae joko latinasta tai saksasta. Se ilmestyi Tammelinuksen itsensä kustantamana Pyhät tutkistelemuxet -nimisenä vuonna 1680. Kirjan painos tuhoutui tulipalossa vuonna 1681, mutta Tammelin sai uutta painosta varten kuninkaalta avustuksen. Tammelin toimitti myös ruotsinkielisessä Raamatussa esiintyvien sanojen luettelon. Förteckning uppå de swenska ord, om hwilka finnes underrättelse i wår swenska bibel ilmestyi vuonna 1694, kaksikymmentä vuotta valmistumisensa jälkeen.[2]
Gabriel Tammelinin isä oli 1650-luvulla koonnut keräämistään suomalaisista sananlaskuista kokoelman Liber Proverbiorum Fennicorum, mutta ei julkaissut kokoelmaa. Gabriel Tammelin kartutti isänsä kokoelmaa. Lopulta Tammelinien sananlaskukokoelmat pääsivät julkisuuteen, kun Henrik Florinus toimitti niistä sekä omista ja joidenkin muiden keräelmistä teoksen Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlascut, joka ilmestyi vuonna 1702.[3]
Tammelin oli naimisissa vuodesta 1663 Anna Eriksdotter Pihlin kanssa. Heidän pojistaan Lars Tammelin oli Turun piispana ja Henrik Tammelin Helsingin pormestarina ja lääninrahastonhoitajana.
Lähteet muokkaa
- Hautala, Jouko: Suomalainen kansanrunoudentutkimus. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1954.
- Laine, Tuija: Tammelinus, Gabriel. Suomen kansallisbiografia 9. Helsinki: SKS, 2007.
- Kotivuori, Yrjö: Gabriel Tammelin. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Gabriel Tammelin. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Laine, Tuija: Tammelinus, Gabriel (Kansallisbiografia 9)
- ↑ Hautala 1954, s. 49–50