Güímarin pyramidit
Güímarin pyramidit sijaitsevat Güímarin kunnassa Teneriffan itärannikolla, Kanariansaarilla. Joukkoon kuuluu kuusi porraspyramidia, jotka muistuttavat mayojen ja asteekkien pyramideja Meksikossa.
Arkeologit uskoivat pitkään pyramidien olevan vain maanviljelijöiden peltojen vierille kokoamia kivikasoja. Vanhojen kuvien ja tarinoiden mukaan saarella on ollut enemmänkin pyramidejä, mutta ne on purettu rakennusmateriaaliksi. Güímarissa oli yhdeksän pyramidia, joista vain kuusi on jäljellä.
Kaivaukset muokkaa
Vuonna 1991 alkaneissa arkeologissa kaivauksissa havaittiin, että pyramidit on rakennettu päällekkäisistä kerroksista maata ja kiveä, ja eräästä kerroksesta löydettiin keramiikan sirpaleita, jotka ajoitettiin 1800-luvulle. Koska valtaosa pyramidista oli 1800-lukulaista keramiikkaa sisältäneen kerroksen päällä, päättelivät arkeologit, että pyramidit ovat peräisin aikaisintaan 1800-luvulta. Toisen teorian mukaan pyramidit ovat vanhempia ja guanchien rakentamia. Teorian perusteeksi on esitetty muun muassa se, että erään pyramidin alla on luola, joka oli guanchien käytössä.[1]
Espanjan valloitukseen saakka 1400-luvun lopulla Güímar oli yhden Teneriffan kuninkaista (mencey) asuinpaikka. Roomalaisen Plinius vanhemman mukaan puunilaisen tutkimusmatkailija Hanno Merenkulkijan aikana 600-luvulla eaa. saaret olivat asumattomat, mutta niillä oli ollut suurien rakennusten raunioita.
Vuonna 1998 65 000 m² pyramidialue avattiin etnologisena puistona yleisölle. Puistossa sijaitsee myös myrkkypuutarha.[2]
Heyerdahlin teoria muokkaa
Vuonna 1991 Thor Heyerdahl tutki pyramideja, ja havaitsi ne muuksi kuin pelkiksi kivikasoiksi. Pyramidien kulmien kivissä on selviä käsittelyn merkkejä, ja ne ovat laavakiveä, eivätkä pelloista. Maa rakennuspaikalla on tasoitettu ennen rakennelman kokoamista.[1]
Heyerdahl väitti, että pyramideillä on tietty suunta. Kesäpäivänseisauksen aikaan suurimman pyramidin päältä näkyy kaksi auringonlaskua, ensin vuoren taa, sitten uudelleen seuraavan vuoren taakse. Kaikkien pyramidien portaat ovat länsipuolella, jolloin talvipäivänseisauksen aikana nousija astuu suoraan nousevaan aurinkoon.
Kuvia muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Paleontology, Mythology, Atlantis: The mystery of the step pyramids of Tenerife by Bard of Ely. Scicornwall.co.uk. 23.8.2008. Arkistoitu 4.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Poison Garden Piramidesdeguimar.es. Viitattu 7.5.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Pirámides de Güímar (englanniksi) (espanjaksi) (saksaksi)