Friedlandin taistelu

Friedlandin taistelu oli Napoleonin johtaman Ranskan armeijan ja Venäjän keisarillisen armeijan 14. kesäkuuta 1807 Friedlandissa käymä taistelu neljännen liittokunnan sodassa. Kaliningradin alueella sijainneen Friedlandin nykyinen nimi on Pravdinsk (ven. Пра́вдинск).

Friedlandin taistelu
Osa Napoleonin sotia
Napoleon Friedlandin taistelussa. Horace Vernetin maalaus.
Päivämäärä: 14. kesäkuuta (J: 2. kesäkuuta) 1807 Paikka: Friedland, Preussin kuningaskunta Lopputulos: Ratkaiseva Ranskan voitto
Osapuolet
Ranskan keisarikunta	Venäjän keisarikunta
Komentajat
Jean Lannes / Napoleon I	Levin August von Bennigsen
Vahvuudet
66 000 miestä 118 tykkiä	84 000 miestä 120 tykkiä
Tappiot
8 000 miestä	30 000 – 40 000 miestä

Taistelu oli selvä voitto Ranskalle. Sen jälkeen Aleksanteri I solmi rauhan Ranskan kanssa Tilsitissä, mikä hajotti neljännen liittokunnan.

Taistelun taustoja

Vuoden 1807 armeijoiden liikkeet.

Verisen Eylaun taistelun (7.–8. helmikuuta 1807 (J: 26.–27. tammikuuta)) jälkeen Napoleonin oli perustettava talvileiri Preussisch-Eylaun kaupunkiin ja pääarmeija odotti kevättä. Levin August von Bennigsenin johtama Venäjän keisarikunnan armeija oli vetäytynyt Eylaun taistelukentältä. Kevään aikana Bennigsen täydensi armeijaansa, linnoittautui sekä suunnitteli vastaiskua.

Guttstadtin–Deppenin taistelussa (5. kesäkuuta 1807 (J: 24. toukokuuta) Bennigsen hyökkäsi ranskalaisten asemiin. Napoleonin hämmästykseksi hyökkäys keskeytyi ja venäläiset vetäytyivät vahvasti linnoitettuun Heilsbergin kaupunkiin. Napoleon teki vastahyökkäyksen ja Heilsbergin taistelu käytiin (10. kesäkuuta 1807 (J: 29. toukokuuta). Kumpikin puoli menetti noin 10 000 miestä ja taistelu keskeytettiin.

Heilsbergin taistelun jälkeen Bennigsen halusi turvata Königsbergin kaupungin ja lähti marssittamaan armeijaansa pohjoiseen. Illalla 13. kesäkuuta Venäjän armeijan pääosa aloitti siirtymisen Alle-joen länsipuolelle Friedlandin kaupungin kohdalla, jonne oli rakennettu ponttoonisiltoja normaalien siltojen lisäksi. Ranskalaisilla oli länsirannalla marsalkka Jean Lannesin johdolla noin 13 000 miestä. Lannes totesi venäläisten joukkojen olevan pahasti puristuksessa pienellä alueella ja lähetti Napoleonille tilanneselostuksen ja avunpyynnön. Napoleonin armeija oli matkalla Königsbergiin, Lannesin rintamaselostuksen saatuaan hän käänsi lähes koko armeijansa Friedlandiin kiirehtien sen marssia. Koko aamupäivän 14. kesäkuuta Lannes pidätteli venäläisiä.

Bennigsen teki kohtalokkaan virheen keskittämällä suuren osan armeijansa Alle-joen mutkaan. Toisena virheenä pidetään sitä, ettei hän tiedustellut Lannesin heikkoa puolustusta. Bennigsen ei myöskään ollut riittävän aktiivinen liikkeissään.

Taistelumaasto

Friedlandin kaupungin nykyinen nimi on Pravdinsk (ven. Пра́вдинск). Se sijaitsee Kaliningradin alueella Venäjällä Pregoljan sivujoen Lavan (saks. Alle) varrella. Friedland sijaitsee Alle -joen länsipuolella. Joki tekee kylän kohdalla noin 90 asteen mutkan ja taistelualueesta tulee kolmion muotoinen. Kaupungin länsipuolella on kolme kylää kaarevassa linjassa; pohjoisimpana Heinrichsdorf (nykyisin Ровное) keskellä Posthenen (nykyisin Передовое) ja eteläisimpänä Sortlaks (nykyisin Lava -joen tulva-alueella).

Heinrichsdorfista oikealle oli Domerain metsä ja Poshenen ja Sortlaksin välissä oli Sortlaksin metsä. Venäläisten kannalta taistelumaaston teki vaikeaksi Poshenesta Friedlandiin virtaava Myllyjoki (saks. Mühlen Fluss), joka jakoi venäläisten taistelukentän kahtia muutamasta ponttoonisillasta huolimatta. Venäläiset eivät myöskään kaivautuneet eikä valmistelelleet puolustusasemiaan, koska olivat vain marssimassa kaupungin läpi.

Taistelun osapuolet

Ranskalaiset

Ranskan joukkojen koko on yleisesti arvioitu olevan 80 000 miestä. Kaikki joukot olivat iltapäivästä lähtien Napoleonin komennossa.

• Armeijan reservi: Komentaja Ranskan marsalkka Lannes. Reservin koko: Jalkaväkeä 15 800 miestä, ratsuväkeä 4 500, tykkimiehiä 500 ja tykkejä 18.

• Ranskan VIII armeijakunta: Komentaja Ranskan marsalkka Mortier: Jalkaväkeä 9 000 miestä, ratsuväkeä 2 800, tykkimiehiä 1 200 ja tykkejä 42. Mortierille kuului myös divisioonakenraali Grouchyn ratsuväki.

• Keisarillinen Kaarti: Komentaja Ranskan marsalkka Jean-Baptiste Bessiéres : Jalkaväkeä 7 900 miestä, ratsuväkeä 2 400, tykkimiehiä 900 ja tykkejä 36.

• Ranskan I armeijakunta: Komentaja divisioonakenraali Victor : Jalkaväkeä 15 700 miestä, ratsuväkeä 3 500, tykkimiehiä 1 700 ja tykkejä 36.

• Ranskan VI armeijakunta: Komentaja Ranskan marsalkka Michel Ney: Jalkaväkeä 10 000 miestä, ratsuväkeä 2 400, tykkimiehiä 1 300 ja tykkejä 22.

Venäläiset

Arvio venäläisten joukkojen perustuu kahden komentajan raportteihin. Luvuista on poistettu Königsbergissä olevat joukot sekä Heiligsbergin taistelun tappiot. Bennigsenin armeijan arvioidaan olleen noin 60 000 miehen vahvuinen Friedlandin taistelussa.

Vasen sivusta: Komentaja kenraaliluutnantti Pjotr Bagration

• Etuiskujoukko: Etuiskujoukkojen divisioonien komentajat: Divisioona kenraalimajuri Karl Gustav Baggovut, Divisioona kenraalimajuri Nikolai Rajevski.

• 6. Divisioona: Komentaja tuntematon ja 2. Divisioona, komentaja kenraalimajuri Aleksandr Osterman-Tolstoi.

• Etuiskujoukkojen tuki: Komentaja kenraalimajuri Jevgeni Markov. Etuiskujoukkojen tuen vahvuus: Jalkaväkeä 6 000 miestä. Tuki oli koottu eri divisioonien rykmenteistä.

Vasemman sivustan vahvuus: jalkaväkeä 17 000 miestä, ratsuväkeä 3 500 ja 132 tykkiä.

Oikea sivusta: Komentaja kenraaliluutnantti Aleksei Gortšakov

• Oikean sivustan rintaman keskikohtaa komensi kenraaliluutnantti Dmitri Dohturov ja hänen joukkonsa olivat: 8.Divisioona, komentaja kenraalimajuri Grigori Engelhardt, 7. Divisioona, komentaja kenraaliluutnantti Pjotr Essen.
• Oikean sivustan oikealla siivellä oli 3. Divisioona komentaja kenraalimajuri Vasili Titov ja oikean sivustan ratsuväkeä komensi äärimmäisenä oikealla kenraaliadjutantti Fjodor Uvarov.

Oikean sivustan vahvuus: jalkaväkeä 13 200, ratsuväkeä 8 800 ja 192 tykkiä.

Reservi koostui 14.Divisioonasta sekä kenraaliluutnantti Andrei Kologrivovin ratsuväestä.

Reservin vahvuus: Jalkaväkeä 11 400 miestä, ratsuväkeä 1 050 ja 36 tykkiä.

Vanhan Suomen joukko-osastot

Venäläisissä joukoissa oli mukana kaksi Vanhan Suomen joukko-osastoa:

1. Käkisalmen musketöörirykmentti. Käkisalmen musketöörirykmentin komentajana oli eversti Nikolai Ladyženski. Rykmentti oli liitettynä kenraaliluutnantti Pjotr Bagrationin joukkoihin.

2. Suomalainen rakuunarykmentti komentajanaan eversti Evstafii Nauendorff kuului oikean sivustan ratsuväkeen ( 7. Divisioonan rakuuna prikaatiin).

Taistelu tapahtumat

13. kesäkuuta: Ilta

Illalla venäläisten ratsuväki oli tyhjentänyt Friedlandin kaupungin ranskalaisista ja Bennigsen antoi käskyn armeijan siirtymisestä kaupunkiin ja sen edustalla olevaan maastoon. Lannes levitti divisioonansa 5 km leveydelle Heinrichdorfista aina Sortlakin metsään asti ja antoi Bennigsenille harhakuvan vahvasta ranskalaisjoukosta. Lannesin reservissä ollut ratsuväki siirtyi tukemaan laajenevaa taistelua Sortlakin metsään.

14. kesäkuuta: Aamuyö klo 03.00 – iltapäivä klo 17.00

Friedlandin taistelukenttä. Vuonna 2013 kuva venäläisten vasemmalta sivustalta Sortlakin metsään päin josta marsalkka Ney hyökkäsi

Lannesin tykistö aloitti klo 03.00 ampumaan liikkuvia venäläisosastoja. Venäläiset vastasivat tykkituleen klo 07.00 asti ja he etenivät hitaasti taistellen kaupungin ympärille viuhkamaiseen asemaan. Venäläisten äärimmäisellä vasemmalla sivustalla olivat Baggovutin ja Rajevskin etuiskujoukot Sortlaksin metsän ja kylän maastossa. He joutuivat pitkään taistelemaan Lannesin jalka- ja ratsuväkeä vastaan.

Päivän aikana saapui Napoleonin divisioonia ja armeijakuntia. Mortier saapui aamulla noin klo 09.00 ja samalla ranskalainen ratsuväki Grouchyn ja Nansoutyn pääsivät Heinrichsdorfin kylään ennen venäläistä ratsuväkeä. Bennigsen oli nyt ansassa, hänen armeijansa pääasiallinen perääntymistie olivat sillat Friedlandin kaupungin kohdalla. Ney saapui puolen päivän aikoihin, Keisarillinen Kaarti iltapäivällä ja Victor n klo 16.00.

Napoleon tuli taistelupaikalle puolenpäivän aikaan, tilanteen nähtyään hän teki taistelusuunnitelman. Mortier pitää Heinrichsdorfista käsin Gortšakovia paikoillaan Myllyjoen pohjoispuolella. Päähyökkäyksessä Ney hyökkää Latour-Mauborgin ratsuväen tukemana Sorlaksin kautta ja tehtävänä on tuhota siltoja, varalla ovat Viktor ja Keisarillinen kaarti. Venäjän armeija työnnetään Mylly-ja Alle jokien väliselle kapealle maakaistaleelle.

Ranskalaisten hyökkäysryhmitys suojattiin tykistön iskuilla. Napoleonin hyökkäysryhmitys oli valmiina noin klo 17.00.

14. kesäkuuta: Iltapäivä klo 17.30 – yö klo 22.30

Friedlandin taistelualueen kartta klo 18.00

Klo 17.30 avasi ranskalaisten 20 patteria tulen ja sitä lähtölaukauksena pitänyt Neyn divisioonan hyökkäys yllätti Bennigsenin joka arveli lähestyvän yön hiljentävän taistelutoiminnan. Ney hyökkäsi Sortlakin metsän läpi. Hänen oikealla sivustallaan divisioonakenraali Marchand onnistui työntämään venäläiset Alle-jokeen Sortlakin kylän kohdalla. Heidän vasemmalla sivustallaan hyökkää Bissonin divisioona kaupunkia kohti.

Bennigsen käskee Andrei Kologrivovin ratsuväen hyökkäämään Marchandin vasempaan sivustaan. Latour-Maubourgin rakuunat iskivät välittömästi ja torjuivat Kologrivovin hyökkäyksen. Neyn hyökkäys oli pysähtynyt Allen rannalle ja Ranskan ratsuväen avulla hyökkäys jatkui.

Dupontin divisioona eteni nopeasti Posthenenista Friedlandiin päin, ratsuväki työnsi tieltään venäläiset eskadroonat. Bennigsen käski Gortšakovin hyökätä Myllyjoen yli ranskalaisten sivustaan, mutta hyökkäys ei onnistunut. Massoittain venäläisiä joukkoja on keskittyneenä kapealla maakaistaleella. Ranskan tykistön komentaja Senarmont siirrättää tykkejä koko aika lähemmäksi venäläisiä kunnes hän pääsee ampumaan kartesseja. Lähimmillään etäisyys venäläisiin joukoihin oli noin 60 askelta ja lähietäisyydeltä ammuttuna raehaulit kaatoivat suuria määriä venäläistä jalkaväkeä. Venäläiset pakenivat suojaan Friedlandiin, harhailivat katuja pitkin ja yrittivät paeta joen yli.

Friedland sytytettiin tuleen, katastrofi syveni koska myös ponttoonisillat syttyivät tuleen tuhoten niistä suurimman osan. Ney oli nyt myös päässyt vastarannalle tuhoamaan siltoja. Satoja venäläisiä hukkui yrittäessään pelastautua joen yli.

Dupont käänsi hyökkäyksensä pohjoiseen ylittämällä kahlaamalla Myllyjoen ja työnsi Gortšakovia edellään. Venäläiset löysivät onnekseen Allen yläjuoksulta kahlaamon. Sitä kautta pelastui osa joukoista. Taistelu päättyi n klo 22.30 ranskalaisten murskattua Venäjän armeijan. Sotasaaliiksi ranskalaiset saivat yli 80 tykkiä.

Yhteenveto

Venäjän armeijan runko oli tuhottu, Bennigsenin oli paettava armeijan jäänteiden kanssa Pregel (ven. Преголя)-joelle ranskalaisten ahdistamana. Bennigsen pyysi välirauhaa, johon Napoleon suostui. Hyvin nopeasti Friedlandin taistelun jälkeen Ranskan marsalkka Soultin IV armeijakunta valtasi Königsbergin. Sieltä Napoleonin armeija sai suuret määrät sotatarvikkeita, leipää ja vaatteita. Venäjän keisari Aleksanteri I oli pakotettu tapaamaan Napoleon ja solmimaan Tilsitin sopimuksen.

Aiheesta muualla

• Ranskalaisten taistelujärjestys englanniksi
• Venäläisten taistelujärjestys englanniksi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Friedlandin taisteluselostus englanniksi
• Frielandin taisteluselostus venäjäksi (Arkistoitu – Internet Archive)