Frederick Marryat

Frederick Marryat (10. heinäkuuta 1792 Lontoo – 9. elokuuta 1848 Langham, Norfolk) oli brittiläisen kuninkaallisen laivaston virkamies, kirjailija sekä Charles Dickensin tuttava. Hänet tunnetaan varhaisena meritarinoiden edelläkävijänä, eritoten puolittain omaelämäkerrallisesta romaanista Merikadetti Jack Easy (Mr Midshipman Easy) (1836), lapsilleen kirjoittamastaan romaanista Uudenmetsän lapset  (The Children of the New Forest) (1847), ja laajasti käytetystä merenkulun liputusjärjestelmästä, joka tunnetaan Marryatin koodina. 

Frederick Marryat
Frederick Marryatin muotokuva. Maalarina John Simpson
Henkilötiedot
Syntynyt	10. heinäkuuta 1792 Westminster, Lontoo, Englanti
Kuollut	9. elokuuta 1848 (56 vuotta) Langham, Norfolk, Englanti
Kansalaisuus	Englanti
Ammatti	Kuninkaallisen laivaston upseeri, kirjailija, novellisti
Kirjailija
Äidinkieli	Englanti
Aikakausi	1800-luku
Tyylilajit	Meritarinat ja lastenkirjat
Esikoisteos	The Naval Officer, or Scenes in the Life and Adventures of Frank Mildmay (1829)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Varhaiselämä ja laivastoura

Frederick Marryat syntyi Lontoon Westminsterissä. Great George oli hänen kotikatunsa. Hänen isänsä Joseph Marryat (1757–1824) oli kaupparuhtinas ja parlamentin jäsen sekä äitinsä amerikkalainen Charlotte von Geyer.  Yritettyään karata merille usean kerran, Marryat pääsi lopulta Kuninkaallisiin merivoimiin 1806 merikadetiksi. Laivana oli HMS Imperieuse (Hänen majesteettinsa laivaston Imperiuse). Fregattia komensi Lordi Cochrane (tämä ansioitui myöhemmin sekä Marryatin että muiden kirjailijoiden innoituksen lähteenä).

Marryatin aikajaksoon Imperieusella sisältyi mm. Gironden taistelu, laivasta pudonneen merikadetin pelastus ja useiden alusten kaappaus Välimerellä. Monia aluksia vallattiin Espanjassa Välimeren rannikolla sekä Montgatin linna. Imperieuse osallistui Scheldtin operaatioon 1809, jossa Marryat sairastui malariaan; hän palasi Englantiin 74-tykkisellä HMS Victoriousilla. Toivuttuaan Marryat palasi Välimerelle ja taas pelasti laivaston jäsenen merestä. Sieltä hän jatkoi matkustajana Bermudalle ja edelleen sieltä Nova Scotian Halifaxiin. Laivoina matkallaan oli 74-tykkinen HMS Centaur, 64-tykkinen HMS Atlas, ja kuunari HMS Chubb sekä 32-tykkinen fregatti HMS Aeolus, johon hän tuli 27. huhtikuuta 1811.

Muutamia kuukausia myöhemmin Marryat jälleen niitti kunniaa niitti kunniaa johtamalla yrityksen leikata Aeoluksen päämasto pelastaakseen laivan myrskyssä ja rohkeasti pelastamalla miehen hukkumasta. Sen jälkeen hän siirtyi fregatti HMS Spartaniin ja osallistui moniin Yhdysvaltain laivojen valtauksiin (vuoden 1812 sota oli alkanut). 26. joulukuuta 1812 hänet ylennettiin luutnantiksi ja siinä asemassa hän palveli sluuppi HMS Espieglessä and HMS Newcastlessa. Marryat johti neljää proomua jäljemmästä laivasta hyökkäysretkellä Massachusettsin Orleansiin joulukuun 19. päivänä 1814. Sodan viimeinen taistelu käytiin Uudessa Englannissa. Aluksi Marryat pysäytti amerikkalaiskuunarin ja kolme sluuppia, mutta pääsi pakoon vain yhdellä sluupilla. Sotatoimilla oli sekalaiset tulokset. Marryat ylennettiin komentajaksi 13. kesäkuuta 1815 juuri rauhan tultua.

Sodan jälkeen

Marryatin mielenkiinto kohdistui tieteellisiin opintoihin. Hän keksi pelastusveneen, jolla hän voitti Royal Humane Societyn kultamitalin ja sai lempinimen "Lifeboat" (”Pelastusvene”). Kauppalaivojen saattueissa saamiensa kokemustensa perusteella Napoleonin sodissa hän kehitti käytännöllisen, laajalti käytetyn merenkulkuun soveltuvan liputusjärjestelmän, Marryatin koodin. Opintojensa aikana 1818, hän löysi kotilosuvun Cyclostrema uuden lajin Cyclostrema cancellatum.

1819 Marryat meni naimisiin Catherine Shairpin kanssa. Perheeseen syntyi neljä poikaa, joista kolme kuoli lapsena, mutta nuorin Francis Samuel selviytyi sekä seitsemän tytärtä. Näiden joukossa oli Florence, tuottelias kirjailija ja isänsä elämäkerran kirjoittaja. Edelleen sisaruksia oli Emilia, joka kirjoitti isänsä tapaan moralistisia seikkailuromaaneja; Augusta myös oli seikkailufiktioiden kirjoittaja. Näihin aikoihin Marryat oli yhteistyössä George Cruikshankin kanssa. Tällöin syntyi karikatyyrinen teos The New Union Club, liioitteleva satiiri abolitionismia vastaan.

1820 Marryat oli komentajana sluuppi HMS Beaverillä ja väliaikaisesti HMS Rosariolla, jolla hänen tarkoituksenaan oli tuoda Englantiin ilmoitus  Napoleonin kuolemasta Saint Helenan saarella. Hänen piti myös tehdä hahmotelma Napoleonin ruumiista kuolinvuoteella. Hahmotelma julkaistiin myöhemmin litografina. Hänen taiteelliset taitonsa olivat vaatimattomat, mutta hänen laivamiehenä kajuutassa tekemänsä hahmotelmansa olivat kuitenkin melkoisen kiehtovia.

Vuonna 1823 hänet nimitettiin HMS Larneen ja hän osallistui Burman vastaiseen sotaan vuonna 1824. (Sotaretkeläiset kokivat suuria sairauden aiheuttamia menetyksiä.) Hänet ylennettiin komentajaksi 28-tykkisen HMS Teesiin. Palveluistaan hän sai Kuninkaallisissa merivoimissa kapteenin arvon. Marryat palasi Englantiin vuonna 1826. Vuonna 1829 hän oli komentajana fregatti HMS Ariadnella tehtävänään kartoittaa karikot  Madeiran ja Kanariansaarten ympäriltä. Tämän hän koki tuhauttavaksi. Ensimmäisen romaaninsa Naval Officerin julkaisemisen jälkeen, hän päätti irtisanoutua toimestaan marraskuussa 1830 ja aloittaa kirjoittamisen kokopäiväisesti.

Kirjallisuudesta

Vuodesta 1832 vuoteen 1835 Marryat toimitti Metropolitan-lehteä. Lisäksi hän tuotti romaaneja; hänen suurin menestyksensä tuli Merikadetti Jack Easystä (Midshipman Easy) vuonna 1836. Hän oli Pohjois-Amerikassa vuonna 1837, jolloin puhkesi kapina Ala-Kanadassa ja palveli Ison-Britannian asevoimien kanssa kapinan tukahduttamisessa. Hän asui Brysselissä vuoden, matkusteli Kanadassa ja Yhdysvalloissa ja muutti Lontooseen vuonna 1839, missä hän oli Charles Dickensin ja monien muiden vaikutuspiirissä. 

Marryatin romaanit ovat ajalleen tyypillisiä. Niissä on perhekohtauksia ja yhteiskunnallisen tilan huolenaiheita, joiden varjot usein lankeavat merivoimien toimintaan. Mutta siksi ne ovat mielenkiintoisia tekijän 25-vuotisen kokemuksen merkkejä kuvitteellisina esityksinä, ja teosten hahmoja ihailivat mm. Mark Twain, Joseph Conrad ja Ernest Hemingway. Romaanit olivat ensimmäisiä meriromaaneja, jotka olivat mallina C. S. Foresterin ja Patrick O'Brianin myöhemmille teoksille. Nämä taas sijoitettiin Nelsoninaikaan ja kertovat nuorista miehistä, jotka menestyivät merivoimissa.

Kirjojensa lisäksi Marryat tunnettiin merenkulkuaiheisista lyhyistä kirjoituksistaan. Nämä novellit, näytelmät, matkajournalismi ja esseet ilmestyivät myös The Metropolitan -lehdessä, ja ne julkaistiin myöhemmin kirjallisessa muodossa Olla Podrida. Marryatin goottilainen romaani Lentävä hollantilainen (Phantom Ship) vuodelta 1839 sisälsi Hartzin vuorten valkoisen suden, lyhyen tarinan naispuolisesta ihmissudesta.

Vuonna 1839 Marryat julkaisi myös Amerikan päiväkirjan Diary in America, matkakertomuksen. Tässä ilmenee kritiikkiä amerikkalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa kohtaan. Kirja ja kirjailija olivat molemmat alttiita väkivallalle, mukaan lukien kirjojen ja Marryatia esittävän nuken polttaminen.

Marryatin teokset herättivät lukijoissa ristiriitoja. Jotkut arvostelivat häntä huolimattomuudesta kirjoittamisessaan. Toiset taas ihailivat kuinka hän kirjoitti kokemuksistaan merellä. Hänen myöhempien romaaniensa kohderyhmänä olivat yleensä lapset. Kuuluisin romaani nykypäivän lukijoille on Uudenmetsän lapset (The Children of the New Forest), joka julkaistiin vuonna 1847. Tapahtumaympäristönä oli Hampshiren Swayn kylää ympäröivä maaseutu .

Marryat otettiin kuninkaallisen seuran jäseneksi (Royal Society) tunnustuksena keksinnöstään ja muista saavutuksistaan. Vuonna 1843 hän muutti Norfolkissa Manor Cottagessa pieneen kartanoon, jossa hän kuoli vuonna 1848. Hänen tyttärensä Florence Marryat tunnettiin myöhemmin kirjailijana ja näyttelijänä. Poikansa Francis Samuel Marryat kirjoitti loppuun romaanin The Little Savage .

Suomennetut teokset

• Merirosvo. Suomentanut Kaarlo Kramsu. Satakunnan kirjakauppa, 1890. (The Pirate, 1836)
• Perämies pirteä: Kapteeni Fr. Marryatin mukaan nuorisolle vapaasti kerrottu. Suomentanut Uuno Helve. WSOY, 1909. (Masterman Ready, or the Wreck in the Pacific, 1841)
• Uudisasukkaat Kanadassa. Suomentanut Uuno Helve. Otava, 1911. (Settlers in Canada, 1844)
• Uudenmetsän lapset. Suomentanut Anni Swan. Otava, 1911. (The Children of the New Forest, 1847)
• Kolme kutteria: meriseikkailukertomus. Suomentanut Väinö Jokinen. Karisto, 1915. (The Three Cutters, 1836)
• Saaren orvon seikkailut. Suomentanut K. V. Nyman. Kirja, 1918. (The Little Savage, 1848)
• Lentävä hollantilainen. Suomentanut Väinö Nyman. Kirja, 1922. (The Phantom Ship, 1839)
• Peter Simplen tulikaste: kapteeni Marryat. Suomentanut Alpo Kupiainen, kuvittanut J. Ayton Symington. Karisto, 1929. (Peter Simple, 1)
• Peter Simple mainetöissä: kapteeni Marryat. Suomentanut Alpo Kupiainen, kuvittanut J. Ayton Symington. Karisto, 1929. (Peter Simple, 2)
• Peter Simplen saavutus: kapteeni Marryat. Suomentanut Alpo Kupiainen, kuvittanut J. Ayton Symington. Karisto, 1929. (Peter Simple, 3)
• Merikadetti Jack Easy. Suomentanut Alpo Kupiainen. Karisto, 1930. (Mr Midshipman Easy, 1836)
• Jack Easy merillä. Suomentanut Alpo Kupiainen. Karisto, 1930. (Mr Midshipman Easy II)
• Jack Easy perillä. Suomentanut Alpo Kupiainen. Karisto, 1930. (Mr Midshipman Easy III)
• Joen kasvatti. Suomentanut Alpo Kupiainen. Karisto, 1939. (Jacob Faithful I, 1834)
• Elon aallokossa. Suomentanut Alpo Kupiainen. Karisto, 1939. (Jacob Faithful II, 1834)
• Merimiehenä ja herrana. Suomentanut Alpo Kupiainen. Karisto, 1940. (Jacob Faithful III, 1834)
• Nuori kadetti Simple. Suomentanut Tauno Karilas, kuvittanut J. Symington. WSOY, 1953. (Peter Simple)
• Kaapparikapteeni. Suomentanut Sinikka Kallio-Visapää. Otava, 1955. (The Privateersman, or One Hundred Years Ago, 1846)
• Peter Simple merillä: kapteeni Marryat. Suomentanut Alpo Kupiainen, kuvittanut J. Ayton Symington. Karisto, 1991. (Peter Simple, 1834)

Suomentamattomat teokset

• The Naval Officer, or Scenes in the Life and Adventures of Frank Mildmay (1829)
• The King's Own (1830)
• Newton Forster or, the Merchant Service (1832)
• The Pacha of Many Tales (1835)
• Japhet, in Search of a Father (1836)
• Snarleyyow, or the Dog Fiend (1837)
• Rattling the Reefer (yhdessä Edward Howardin kanssa) (1838)
• Diary in America (1839)
• Olla Podrida (1840)
• Poor Jack (1840)
• Joseph Rushbrook, or the Poacher (1841)
• Percival Keene (1842)
• Monsieur Violet (1843)
• The Mission, or Scenes in Africa (1845)
• Valerie (1848)

Aiheesta muualla

• Vapaasti ladattavia Frederick Marryatin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä