Fred (Fredrik) Lindholm (28. syyskuuta 1897 Tuusula19. marraskuuta 1969 Petroskoi Neuvostoliitto) oli taidemaalari, lavastaja ja Petroskoin suomalaisen teatterin pitkäaikainen taiteellinen johtaja.[1]

Lindholmin puoliso oli näyttelijä Irja Takala (aiemmin Hämäläinen, 1910–1996). Tuusulan Hyrylässä syntyneen Lindholmin syntymävuosi on suomalaislähteiden mukaan 1897 ja neuvostoliittolaisten asiakirjojen mukaan 1902. Lindholm meni jo nuorena töihin sahalle Reposaareen, liittyi 1918 punakaartiin, vangittiin Suomen sisällissodassa ja joutui Hennalan vankileirille. Vuonna 1928 hän meni töihin Kanadaan ja sieltä edelleen vuonna 1931 metsätyöntekijäksi, puusepäksi ja kirvesmieheksi Belomorskiin Neuvosto-Karjalaan. Petroskoissa hän ryhtyi opiskelemaan ja harrastamaan maalausta. Lindholm sai maalauksiaan ensi kerran esille Moskovassa 1936 ja seuraavana vuonna Leningradissa. Taideopintojen ohella hän toimi silti yhä myös kirvesmiehenä Petroskoin rautatieasemalla. Keväällä 1938 aseman työprikaati, jossa oli kaksitoista suomalaista, pidätettiin ja Lindholm passitettiin vankileirille Solikamskiin, jossa hänen kätensä osin murskattiin. Lindholmin onnistui kuitenkin vapautua vankeudesta, ja hän sai taideopintonsa päätökseen 1941. Hänestä tuli 1944 Petroskoin suomalaisen teatterin taiteellinen johtaja, ja hän toimi tehtävässä lähes 20 vuotta. Lindholm suunnitteli lavastuksen yhteensä 55 näytelmään, ja hänen lavastusluonnoksiaan oli esillä useissa näyttelyissä. Hän jatkoi sotien jälkeenmyös taidemaalarin työtään ja maalasi useat tunnetut teoksensa 1950-luvulla.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b Takala, Irina (kääntänyt Laakso, Timo): ”Fred Lindholm”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 200-201. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9. Teoksen verkkoversio.