Frank Shorter (s. 31. lokakuuta 1947 München, Saksa) on yhdysvaltalainen kestävyysjuoksija ja maratonin olympiavoittaja syntymäkaupungissaan vuonna 1972.[1]

Mitalit
Frank Shorter
Frank Shorter
Maa:  Yhdysvallat
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa München 1972 maraton
Hopeaa Hopeaa Montréal 1976 maraton

Ura muokkaa

Frank Shorter syntyi Münchenissä Yhdysvaltain miehitysjoukkojen kersantin poikana. Hän kävi Mount Hermonin koulua. Hänen ensimmäinen suuri voittonsa oli Yhdysvaltain yliopistojen (NCAA) mestaruus 10 000 metrillä Yalen yliopistossa vuonna 1969. Hän voitti ensimmäisen Yhdysvaltain mestaruutensa 5 000 metrillä vuonna 1970 ja Yhdysvaltain mestaruuden 10 000 metrillä vuosina 1971, 1974, 1975 ja 1977. Lisäksi hän on Yhdysvaltain maastojuoksumestari vuosilta 1970-1973 ja vuoden 1971 Pan-Amerikan mestari 10 000 metrillä ja maratonilla[1].

Shorter voitti olympiakultaa maratonilla Münchenin olympialaisissa vuonna 1972[1]. Jo pian kymmenen kilometrin jälkeen hän nykäisi eron muihin juoksijoihin,[1] juoksi toiset kymmenen kilometriä aikaan 30.06 ja lisäsi koko ajan tasaisesti etumatkaansa. Vaikka juoksu sujui ylivoimaiseen malliin, Shorteria eivät stadionilla odottaneetkaan voimakkaat suosionosoitukset, vaan vihellyskonsertti. Katsojien mielenilmauksen oli aiheuttanut hetkeä aikaisemmin maaliin juossut ulkopuolinen saksalainen opiskelija, joka oli mielestään pyrkinyt tuomaan kilpailuihin enemmän hauskuutta. Yleisö oli juhlinut häntä voittajana mutta sittemmin tajunnut petoksen, kun Shorter saapui stadionille[1]. Shorter sijoittui viidenneksi 10 000 metrillä samoissa kisoissa[1].

Vuoden 1976 olympialaisissa Shorter saavutti vielä olympiahopeaa maratonilla Waldemar Cierpinskin viedessä voiton.[1]

Shorter lopetti urheilu-uransa vuonna 1977 ja perusti oman urheiluvälineliikkeen. Urheilu-uransa jälkeen hän on toiminut myös television urheilukommentaattorina. Shorter on ollut myös Yhdysvaltain antidopingkomitean puheenjohtaja.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 273. 2. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.


Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.