Frank McCourt
Francis "Frank" McCourt (19. elokuuta 1930 – 19. heinäkuuta 2009) oli amerikanirlantilainen kirjailija. Hänen läpimurtoteoksensa oli muistelmallinen romaani Seitsemännen portaan enkeli (Angela's Ashes, 1996), josta muodostui myynti- ja arvostelumenestys. Se sai sekä Pulitzer-palkinnon että Yhdysvaltain kriitikkojen palkinnon vuonna 1997. Alan Parker ohjasi sen pohjalta elokuvan Seitsemännen portaan enkeli[1].
Lapsuus muokkaa
McCourt syntyi Brooklynissa, New Yorkissa pohjoisirlantilaiselle presbyteeri-isälleen Malachy McCourtille (1901–1985) ja irlantilaiselle katolilaisäidilleen Angela Sheehanille (1908–1981). Frank eli ensimmäiset vuotensa Yhdysvalloissa neljän nuoremman sisaruksensa kanssa, joita olivat Malachy (s. 1931), kaksoset Oliver ja Eugene (s. 1932) sekä sisar Margaret (s. 1935), joka kuoli vain muutama viikko syntymänsä jälkeen. Tragedian jälkeen perhe muutti kotimaahansa Irlantiin, missä myös kaksoset Oliver ja Eugene kuolivat. He kuolivat peräjälkeen vuoden sisällä muutosta. Tämän jälkeen syntyivät pojat Michael (s. 1936) ja Alphonsus eli Alphie (s. 1940).
Koska pohjoisirlantilaisen Malachy-isän oli vaikea löytää töitä juuriensa ja aksenttinsa vuoksi, perhe päätti muuttaa Angelan kotikaupunkiin Limerickiin. Siellä he kuitenkin kohtasivat entistä suurempaa köyhyyttä. Isä, joka oli kotoisin Toomen kylästä Antrimin kreivikunnasta, oli useimmiten työtön mutta tuhlasi silti vähätkin ansaitsemansa rahat viinaan. Hänellä oli tapana tulla kotiin laulaen ja herättäen pojat kuuntelemaan isänmaallista saarnaa. Frankin ollessa yhdentoista heidän isänsä lähti Englantiin tehdastyöhön muttei koskaan lähettänyt perheelle kolmea puntaa enempää rahaa. Malachy ei alkoholinkäytöstään huolimatta ollut kuitenkaan koskaan julma tai väkivaltainen. Hänellä oli tapana kertoilla Frankille tarinoita irlantilaisten satujen sankarista Cuchulainista, ja Frank pitikin tarinahetkiä hänen ja isän tärkeänä yhteisenä aikana.
Frank lopetti koulunkäyntinsä 14-vuotiaana, minkä jälkeen hän teki satunnaisia töitä ja varasteli elättääkseen veljiään Malachya, Michaelia ja Alphieta. Äiti Angela joutui elättämään perhettään kerjäämällä. Muut sisarukset olivat tuolloin jo kuolleet joko sairauksiin tai perheen surkeisiin olosuhteisiin, ja Frank oli itsekin kuolla 11-vuotiaana lavantautiin. Kirjassaan Seitsemännen portaan enkeli Frank kuvailee teoksessaan muun muassa koko korttelin jakamaa yhtä ainoata vessaa, joka tulvi jatkuvan sateen vuoksi ja oli täynnä rottia ja tuhohyönteisiä. Frank kertoo myös, miten häntä ja hänen veljeään Malachya kiusattiin köyhyyden vuoksi, ja miten sukulaiset jaksoivat aina moittia heidän surkeaa tilannettaan sekä miten he joutuivat aina yhden kuolleen lapsen kohdalla muuttamaan muistoja pakoon.
Myöhemmät vaiheet muokkaa
McCourt jätti 19-vuotiaana lokakuussa 1949 Irlannin ja lähti Yhdysvaltoihin laivalla nimeltä MS Irish Oak. Aluksen oli tarkoitus pysähtyä New York Cityyn mutta jäikin sen sijaan Albanyyn. Sieltä hän lähti junalla New Yorkiin laivalla tapaamansa papin kanssa, joka auttoi häntä saamaan yöpaikan ja työn paikallisessa Biltmore Hotelissa. Tuolloin McCourt tienasi 26 dollaria viikossa, ja lähetti siitä aina 10 dollaria äidilleen Limerickiin. Vuonna 1951 hänet kutsuttiin palvelukseen Korean sodan vuoksi ja lähetettiin Saksan Baijeriin kahdeksi vuodeksi. Alun perin hänen tehtävänsä oli kouluttaa koiria, mutta myöhemmin hän toimi kirjurina. Armeijakomennuksen päätyttyä hän palasi New Yorkiin, missä hän teki erilaisia töitä telakoilla, varastoissa ja pankeissa. McCourt puhui tiensä New Yorkin yliopistoon väittäen olevansa älykäs ja laajasti lukenut. Niinpä hänelle myönnettiin opiskelupaikka yhden vuoden koeajalla edellyttäen, että hän säilyttäisi B-keskiarvon. Hän valmistui vuonna 1957 New Yorkin yliopistosta kandidaatiksi. Sen jälkeen hän toimi opettajana kuudessa New Yorkin koulussa opiskellen itse samanaikaisesti.
Vuonna 1967 hän suoritti maisterin tutkinnon Brooklyn Collegessa, ja 1960-luvun lopulla hän vietti 18 kuukautta Trinity Collegessa Dublinissa, mutta epäonnistui tohtorin tutkinnon suorittamisessa. New Yorkiin palattuaan hänestä tuli vakituinen englannin opettaja Stuyvesant High Schoolissa tohtoriopintojensa jälkeen.
Vuonna 1997 McCourt kirjoitti New York Timesin esseessä kokemuksistaan maahanmuuttajaäitien opettamisesta New York City College of Technologyssa Brooklynissa.[2]
Yksityiselämä muokkaa
McCourt meni ensimmäistä kertaa naimisiin elokuussa 1961 Alberta Smallin kanssa, ja sai tämän kanssa tyttären nimeltä Margaret. Pariskunta erosi vuonna 1979, ja elokuussa 1984 Frank nai Cheryl Fordin. Kolmannen vaimonsa Ellen Frey McCourtin hän nai elokuussa 1994, ja he elivät sekä New Yorkissa että Roxburyssa Connecticutissa. Frank sanoi usein selvinneensä vaimonsa Ellenin, tyttärensä Margaretin, lastenlastensa Chiaran, Frankin, Jackin ja Averyn sekä kolmen veljensä että näiden perheiden vuoksi.
Vapaa-ajallaan Frank oli innokas soutaja.
Kuolema muokkaa
Toukokuussa 2009 tuli ilmi, että Frank sairasti melanoomaa. Hän kuoli 19. heinäkuuta 2009 melanoomaan 78-vuotiaana hoitokodissa Manhattanilla.
Teokset muokkaa
- Amerikan ihmemaassa, alkuteos: ’Tis, suomentanut Juhani Lindholm. Otava, 1999. ISBN 951-1-16135-0
- Liitupölyä, alkuteos: Teacher Man, suomentanut Juhani Lindholm. Otava, 2007 ISBN 978-951-1-22248-4
- Seitsemännen portaan enkeli, alkuteos: Angela’s Ashes, suomentanut Juhani Lindholm. Otava, 1997. ISBN 951-1-16660-3
Lähteet muokkaa
- ↑ Seitsemännen portaan enkeli Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- ↑ McCourt, Frank (11 May 1997). "Mothers Who Get By". Opinion. The New York Times.
Aiheesta muualla muokkaa
- Frank McCourtin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- Frank McCourt Internet Movie Databasessa. (englanniksi)