Formaldehydi
Formaldehydi eli metanaali (CH2O) on voimakashajuinen kaasu ja aldehydeistä yksinkertaisin. Sen itsesyttymislämpötila on 430 °C ja rakennekaava HCHO. Aineesta käytetään formaldehydin ja metanaalin lisäksi myös nimiä formoli, metyylialdehydi ja metyleenioksidi. Vesiliuoksessa formaldehydi esiintyy hydraattina ja sen 37–55-prosenttisesta vesiliuoksesta käytetään nimeä formaliini.[2] Yhdistettä esiintyy kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.
| Formaldehydi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Metanaali |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C=O |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | CH2O |
| Moolimassa | 30,03 g/mol |
| Sulamispiste | –116,9 °C |
| Kiehumispiste | –19,0 °C |
| Tiheys | 0,82 g/cm3 (–20 °C) |
| Liukoisuus veteen | 400 g/l veteen (20 °C) |
Valmistus muokkaa
Metanaalia tuotetaan hapettamalla metanolia. Prosessissa katalyyttinä on hopea, kupari tai jokin metallioksidi.[2]
Käyttö muokkaa
Formaldehydi liukenee erittäin hyvin veteen ja sen vesiliuosta käytetään pääasiallisesti erilaisten hartsien[2] sekä mineraalivillan valmistukseen. Formaldehydin vesiliuosta käytetään myös tekstiilien, kosmeettisten tuotteiden, erilaisten liimojen, selluloosan ja räjähdysaineiden valmistukseen.
Formaldehydistä tuotetaan monia eri kemikaaleja, kuten paraformaldehydiä, 1,4-butaanidiolia, heksametyleenitetramiinia sekä 1,3,5-trioksaania.[2]
Formaldehydin terveysvaikutteista johtuen sitä käytetään tavallisesti 40-prosenttisena vesiliuoksena, formaliinina, pieneliöiden tappamiseen.
Useimmin kankaat käsitellään siliävyyden parantamiseksi formaldehydipitoisella lakalla.
Terveysvaikutukset muokkaa
Formaldehydi ärsyttää silmiä ja hengitysteiden limakalvoja 2–4 ppm:n pitoisuudessa. Silmissä ilmentyvää polttavaa tunnetta ja yskää voi aiheuttaa 5–20 ppm formaldehydiä. Vaarallinen pitoisuus on 40–100 ppm, joka voi aiheuttaa kurkun turvotusta, keuhkoputkien supistumista, keuhkotulehdusta sekä maksa- ja munuaisvaurioita.
Väkevä silmään kohdistunut formaldehydin vesiliuos voi aiheuttaa sarveiskalvon samentumisen ja jopa näön menetyksen.
Liuoksena formaldehydi voi aiheuttaa iholle joutuessaan kihelmöintiä, rikkinäistä ja verestävää ihoa sekä kuivumista.
Katso myös muokkaa
- Asetaldehydi eli etanaali C2H4O
- Propionialdehydi eli propanaali C3H6O
- Butyyrialdehydi eli butanaali C4H8O
- Valeraldehydi eli pentanaali C5H10O
Lähteet muokkaa
- ↑ Formaldehydin käyttöturvallisuustiedote 21.5.2015. Sigma Aldrich (Merck). Viitattu 25.2.2018.
- ↑ a b c d Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 254. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
Aiheesta muualla muokkaa
- Formaldehydin kansainvälinen kemikaalikortti
- Formaliinin (formaldehydin vesiliuos) kansainvälinen kemikaalikortti
- OVA-ohje: Formaldehydi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ChemSub Online: Formaldehydi (englanniksi)
- PubChem: Formaldehyde (englanniksi)
- DrugBank: Formaldehyde (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Formaldehyde (englanniksi)
- KEGG: Formaldehyde (englanniksi)
- ChemBlink: Formaldehyde (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Formaldehyde (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Formaldehyde (englanniksi)
- Pherobase: Floral Compound - formaldehyde (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemical - formaldehyde (englanniksi)
- Inchem: Formaldehyde CAS N°: 50-00-0 (Arkistoitu – Internet Archive) pdf (englanniksi)