Fjodor Kusmitš (Kužmin, myös Fjodor Tomskilainen, k. 1864) oli venäläinen ortodoksisen kirkon ohjaajavanhus, joka on julistettu autuaaksi vuonna 1984.[1]

Fjodor Kusmitš

Kusmitšin elämästä ei tiedetä mitään ennen vuotta 1836. Silloin hänet pidätettiin irtolaisena ja lähetettiin Tomskiin. Hän työskenteli tislaamossa viiden vuoden ajan ja kuljeskeli sen jälkeen 15 vuoden ajan. Lopulta Kusmitš asettui Krasnaja Retškaan. Hänen hurskautensa ja yksinkertainen elämänsä kiinnittivät ihmisten huomiota. Vuonna 1852 eräs kauppias rakennutti hänelle erakkomajan, ja siellä Kusmitš eli loppuelämänsä. Hän osasi monia kieliä, mutta ei suostunut kertomaan mitään aikaisemmasta elämästään.[2]

Koska keisari Aleksanteri I oli kuollut 11 vuotta aikaisemmin kuin kun Kusmitš löydettiin, hänet yhdistettiin tarinaan, jonka mukaan keisari olisi lavastanut kuolemansa.[2]

Suomalainen Henrik Wrede kertoi kirjassaan Jokilaivalla ja tarantassissa – matkakuvaus Siperiasta 100 vuoden takaa, että skoptsit antoivat hänelle kuvan jossa luki: "Jumalan suuri palvelija, Fjodor Kozmitš vanhus."

Skoptsien mukaan kuva todellisuudessa esitti keisari Aleksanteri I:tä, joka ei ollutkaan kuollut matkoillaan Taganrogissa vuonna 1825, niin kuin historia kertoo, vaan hänet olisi karkotettu Siperiaan Tomskiin, kun hän oli luopunut vallasta ja irtautunut kirkosta.

Heidän mukaansa hän olisi Tomskissa asunut erään kauppiaan puutarhaan hänelle rakennetussa erakkomajassa, missä olisi elänyt askeettina ja kuollut vasta vuonna 1864. Keisarilla oli kuvassa yllään samanlaiset valkeat vaatteet kuin skoptseilla jumalanpalveluksissa.

Lähteet muokkaa

  • Henrik Wrede: Jokilaivalla ja tarantassissa : matkakuvaus Siperiasta 100 vuoden takaa. (Ilm. aiemmin nimellä Siperiassa 30 vuotta sitten, WSOY, 1923). Suomentanut Aune Krohn. Karas-sana, 1985.

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa