Finlandia (auto)
Finlandia oli suomalainen automerkki, jota insinööri P. J. Heikkilä valmisti Helsingissä neljä kappaletta vuosina 1922–1924. Valmistetuista autoista kaksi oli kevyttä kuorma-autoa ja kaksi henkilöautoa.
| Finlandia | |
|---|---|
| Perustettu | 1922 (Helsinki, Suomi) |
| Lakkautettu | 1924 |
| Toimitusjohtaja | P. J. Heikkilä |
| Avainhenkilöt | P. J. Heikkilä, perustaja |
| Kotipaikka |
 Helsinki, Suomi |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | autoteollisuus |
| Tuotteet | henkilöautot, kuorma-autot |
| Omistaja | P. J. Heikkilä & Co |
Paavo Johannes Heikkilä (1898–1962) hankki yhtiökumppaneineen vuonna 1920 Helsingin Eerikinkadulla toimineen I. Käcklundin kone- ja vesijohtoliikkeen – joidenkin lähteiden mukaan kyseessä oli konepaja –, johon hän perusti P. J. Heikkilä & Co -nimisen autokoritehtaan. Heikkilän ideana oli valmistaa yhtenäismallinen auton alusta, jolle voisi rakentaa suurehkon henkilöauton tai kevyen kuorma-auton. Tuotanto käynnistyi vuonna 1922 ja kumpaakin autotyyppiä valmistui kaksi kappaletta. Autot olivat oikealta ohjattavia ja niissä oli ns. kulissivaihteisto, jonka käyttövipu oli korin oikealla sivulla. Autojen moottorit olivat amerikkalaisvalmisteisia, kuorma-autoissa käytettiin myös ruotsalaisen Scania-Vabiksen osia.[1] Toinen kuorma-autoista oli Helsingin palolaitoksen käytössä aina 1960-luvun alkuun saakka, aluksi ”syöksyautona” kuljettamassa kiireisintä palokalustoa ja myöhemmin ambulanssina. Tällä autolla ajettiin vuonna 1946 kolari, jossa yksi palomies sai surmansa. Henkilöautoista toinen romuttui Terijoella sattuneessa onnettomuudessa ja toinen kului loppuun Heikkilän omassa käytössä. Erään tarinan mukaan toinen Finlandia-kuorma-auto joutui pirtun salakuljettajien käyttöön ja katosi.[2][3] Heikkilä osallistui yhdellä autolla Helsinki–Tornio–Tukholma-autokilpailuun kesällä 1923.
Heikkilä lopetti autojen valmistuksen, koska se ei osoittautunut kannattavaksi, ja keskittyi jatkossa linja-autojen korien valmistukseen. Valmistetuista autoista yksikään ei ole säilynyt nykypäivään, ainoastaan joitakin valokuvia ja yksi auton keulamerkki on jäljellä. 1930-luvun alun laman aikana P. J. Heikkilä & Co joutui talousvaikeuksiin ja häädettiin tiloistaan Eerikinkadulta.[3] Tehtaan toiminnan loputtua P. J. Heikkilä muutti Chicagoon Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi toimintaansa autoalalla ja suoritti insinöörin tutkinnon. Kerrotaan, että hän olisi rakentanut Yhdysvalloissa vielä yhden Finlandia-henkilöauton, joka olisi tuhoutunut tulipalossa autotallin mukana. Talvisodan alla Heikkilä palasi kotimaahan ja osallistui sotiin kuljetusvälineupseerina. Hänet ylennettiin kapteeniksi vuonna 1943. Sotien jälkeen Heikkilä osti maatilan Virroilta, jossa hän asui kuolemaansa saakka. 1950-luvun alussa Heikkilä oli järjestelemässä käytettyjen yhdysvaltalaisten Checker-taksiautojen tuontia Suomeen.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Pertti Kaarna: Ajetaanpa automobiililla, s. 71–74. Helsinki: Suomen Automobiili-historiallinen Klubi, 1989.
- ↑ U. E. Moisala: Auto Suomessa: auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983, s. 97. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry, 1983. ISBN 951-99459-8-9.
- ↑ a b Kimmo Levä (toim.): Made in Finland: Mobilia-vuosikirja 2002, s. 10. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2002.
Linkit muokkaa
- PreWarCar: Not Many Left
- Lyhyt artikkeli motor-car.net-sivustolla sisältäen kuvan autosta
- Finlandia-automainos, Moottori : Autoliiton äänenkannattaja, 01.01.1923, nro 2-3, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Turun sanomat, 10.02.1924, Woimavaunun kehityksestä, sivu 9., vasen alakulma, 2 Finlandia kilpa-autoa vuodelta 1923