Fidžiläiset
Fidžiläiset ovat eräs melanesialainen kansa. He ovat syntyperäisiä kaikilla Fidžin saarilla lukuun ottamatta Rotumaa, jonka alkuperäisasukkaita ovat rotumalaiset. He saapuivat Fidžisaarille 1500 eaa. Heitä muutti myös Tongaan ja Samoaan, mutta näillä saarilla he sekoittuivat polynesialaiseen väestöön. Rotuman väestö on polynesialaista ja ensimmäiset jäljet heistä ovat 800 eaa. tehdyt saviastiat, joita on löydetty saarelta.
| Fidžiläiset | |
|---|---|
_clothing,_photographed_by_Thomas_Andrew,_circa_1890s.jpg) Fidžiläinen mies perinteisessä asussa 1890-luvulla. |
|
| Väkiluku | noin 500 000 |
| Asuinalueet | Fidži, Uusi-Seelanti, Australia |
| Kielet | fidži, englanti |
| Uskonnot | metodismi, katolilaisuus, assemblies of God |
Väestö muokkaa
Uudessa-Seelannissa on suuri fidžiläinen vähemmistö, heitä oli 231 800 vuonna 2001. Heidän määränsä on kuitenkin vähentynyt kahdeksan prosenttia vuosien 1998 ja 2001 välillä. Australiassa heitä oli 58 815 vuonna 2006.
Fidžin saarivaltion asukkaista hieman yli puolet ovat etnisiä fidžiläisiä. Suurin osa fidžiläisistä ovat kristittyjä ja suurimmat kirkot ovat metodismi (66,6 %), katolilaisuus (13,3 %) sekä assemblies of God (6,2 %). Fidžiläisten alkuperäinen kieli on fidži.
86 prosenttia Fidžin maa-alueista on fidžiläisten omistuksessa, siitäkin huolimatta että he muodostavat vain puolet väestöstä. Tämä johtuu siitä, että saaren englantilainen kuvernööri Arthur Hamilton-Gordon kielsi maan myymisen alkuperäisasukkailta uudisasukkaille suojellakseen heidän kulttuuriaan. Hän määräsi myös, ettei fidžiläisiä saanut käyttää työvoimana, mikä johti intialaisten työntekijöiden maahantuontiin. Nykyisin intialais-fidžiläiset muodostavat vähän alle puolet saaren nykyisestä väestöstä.
Kulttuuri muokkaa
.jpg)
Fidžiläiset olivat aikoinaan hyviä veneenrakentajia. Laivojen avulla pidettiin yhteyttä muihin saariin, kuljetettiin ruokaa. Veneiden rakennustapa ja tyyli vaihteli eri heimojen keskuudessa. Veneitä käytettiin myös sodankäynissä ja meritaisteluihin saattoi osallisua satoja veneitä. Kun miehet tekivät pääasiassa veneitä naiset tekivät käsitöitä. Käsitöihin kuuluivat ruukkujen ja mattojen teko.[1]
Vanha fidžiläinen arkkitehtuuri oli melko kehittynyttä. Talot olivat neliön muotoisia ja niissä oli pyramidin muotoinen katto. Jokaisessa kylässä oli yhteisörakennus ja temppeli. Temppelit rakennettiin pyramidin muotoiselle kivistä tehdylle perustalle. Päälliköiden talot olivat samanlaisia ja ne tehtiin korkeammiksi kuin tavallisten ihmisten talot.
Erikoinen fidžiläinen perinne on nuotiossa kuumennettujen kivien päällä käveleminen. Se on alkujaan liittynyt seremonioihin, mutt aon nykyisin turistiviihdettä.[1]
1800-luvulla fidžiläiset kääntyivät kristinuskoon. Ennen kristinuskoa harjoitettiin luonnonuskontoa johon kuului ihmisten uhraaminen. Ihmisiä haudattiin elävältä päälliköiden talojen perustuksiin. Kannibalismia harjoitettiin syömällä voitettujen vihollisten ruumita. Seru Epenisa Cakobau, sotapäällikkö joka yhdisti eri heimot ja kääntyi kristinuskoon, kielsi kannibalismin ja paljolti muutkin alkuperäisuskonnon rituaalit 1854.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Fijians Countries and their cultures
- ↑ About Fiji Fiji High Commission
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fidžiläiset Wikimedia Commonsissa
