Felix Körling
Felix Körling (17. joulukuuta 1864 Kristdala – 8. tammikuuta 1937 Halmstad) oli ruotsalainen säveltäjä. Hän oli Halmstadin musiikkielämän keskeinen vaikuttaja, jonka jälkipolvet ovat muistaneet etenkin hänen tekemistään lastenlauluista.[1]
Körling syntyi musikaaliseen perheeseen. Hänen isänsä oli säveltäjä August Körling ja isoisänsä urkuri Sven Magnus Körling. Felixin veli Sven Körling toimi myöhemmin musiikinkustantajana Tukholmassa. Körling varttui Ystadissa ja opiskeli Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa, josta valmistui urkurina, kirkkomuusikkona sekä musiikinopettajana vuonna 1886. Vuosina 1887–1888 Körling työskenteli urkurina Skoonessa, mutta vuonna 1889 hän asettui Halmstadiin, jossa työskenteli koulun musiikinopettajana. Lisäksi hän työskenteli lähes viidenkymmenen vuoden ajan urkuri-kanttorina yhdessä kaupungin kirkoista. Vuonna 1896 Körling meni naimisiin Ellen Elisabeth Sundinin kanssa.[1]
Körling oli mukana perustamassa Halmstadin orkesteriseuraa ja oli aloitteellinen sittemmin johtamansa Halmstadin kuoroseuran perustamisessa. Hän julkaisi vuosina 1910–1932 yhdeksän kokoelmaa säveltämistään ja sanoittamistaan lastenlauluista. Kuvitusten tekijöiden joukossa olivat Hilding Nyman ja Aina Masolle. Lauluja laulettiin Ruotsin kouluissa ja kodeissa 1930–1950-luvuilla; monia niistä on sisällytetty myöhempiinkin ruotsalaisiin lastenlaulukokoelmiin. Körling saavutti tunnustusta myös etenkin lapsille tarjoamastaan musiikkikasvatuksesta. 1930-luvulla hän tuotti lapsille suunnattujen radio-ohjelmien sarjan; lapset itsekin pääsivät lähetyksiin osallistumaan. Yhdessä Frans Erlansonin ja Axel Österbergin kanssa Körling julkaisi lukuisia laulukirjoja kouluille; näistä Sångboken julkaistiin kuutenatoista painoksena vuosina 1928–1952.[1]
Körlingin muuhun sävellystuotantoon kuuluu neljä operettia. Hän laati itse libretot operetteihinsa Guldgruvan (1912), Sommarflirt (1913) ja Jockeyen (1918); operettiin Rubber libreton puolestaan kirjoitti Carl Barcklind. Körlingin varhaisimmat sävellykset olivat soololauluja ja musiikkia näytelmiin. Hänen tekemistään kansannäytelmistä Egna torvan oli menestys. Myös När Bengt och Anders bytte hustrur esitettiin usein ulkoilmateattereissa, ja siitä tehtiin elokuvaversiot vuosina 1925 ja 1950. Körlingin kuorosävellykset olivat todennäköisesti ennen kaikkea hänen omia kuorojaan varten laatimia. Usein nämä teokset ovat lyyrisiä ja humoristisia, kansanomaisiksikin luonnehdittuja. Vokaalimusiikkia Körling sävelsi solistejakin varten; esimerkiksi laulun "En glad trall (Där ginge tre jäntor i solen)" sanat ovat Gustaf Frödingin käsialaa. Kyseisestä kappaleesta Körling itse teki myös seka- ja mieskuorosovitukset. Lisäksi Körlingin sävellystuotannon joukossa on muun muassa pianokappaleita.[1]
Suosion useissa sukupolvissa säilyttäneiden Körlingin lastenlaulujen joukossa ovat "Hurra för vintern (Nej se det snöar)", "Den vresige Lasse", "Om 'ja' fick fem öre", "Tomtegubben som hade snuva", "Det var en gång ett gammalt fult och elakt troll" ja "Har du sett min lilla katt".[1]