Euran naisen kansallispuku

Euran naisen kansallispuku on länsisuomalaiseen tyyppiin kuuluva suomalainen kansallispuku, joka rakentuu uuden ajan tyypilliseen tapaan renesanssimuodin mukaisista röijystä, liivistä ja vyötäröhameesta. [1]

Alueen hameet ovat yleensä raidallisia. Koruina käytetään komeita laattariipuksia, sekä hely- ja paljinsolkia. Alueen tyypillinen päähine on tykkimyssy, jossa näyttävä tykkipitsi kehystää kantajansa kasvoja. Nuoret naiset tapaavat käyttää päänauhaa. [2]


Historia muokkaa

Euran ensimmäinen kansallispuku, sininen Euran puku valmistui vuonna 1910. Koska väriä pidettiin liian synkkänä, sotien jälkeen otettiin käyttöön uusi punainen puku.[3] Viikinkiaikaisesta Euran emännän haudasta löytyneen juhlapuvun perusteella suunniteltiin Euran muinaispuku, joka julkaistiin vuonna 1982.[4] Presidentti Tarja Halonen on käyttänyt Euran muinaispukua itsenäisyyspäivänä.[3]

Pukutyyppi 1 muokkaa

Hameen sinipohjainen villakangas on kudottu mustaan puuvillaloimeen. Kankaassa on tiilenpunaisia, sinapinkeltaisia ja vihreitä raitoja. Pystykauluksinen röijy on valkoista puuvillapalttinaa. Liivi on samaa sinistä villakangasta, josta hameen sininen pohjaväri muodostuu. Se ylettää vyötärölle. Valkoisessa puuvillaesiliinassa on kapeita, sinisiä pystyraitoja. Asun kanssa ei käytetä päähinettä. Asun kanssa käytetään yleisohjeen mukaisia kenkiä ja sukkia. [5] Puvun on koonnut Theodor Schwindt vuonna 1910. [6]

Pukutyyppi 2 muokkaa

Hameen pohjaväri on tulipunainen ja siinä on raitakuvio, jossa vuorottelevat musta ja pykälikäs valkoinen raita. Hame poimutetaan vyötäröltä. Kankaan puuvillaloimi on vaaleanruskea ja villakankaan sidos kuderaitaista pomsia. Liivi tehdään samasta kankaasta. Se on malliltaan lyhyt ja kapeaolkaiminen. Paita näkyy liivin ja hameen välistä. Liivissä on messinkiset napit. Sivusaumat puuttuvat. Pystykauluksinen paita ja esiliina ovat pellava- tai puolipellavapalttinaa. Esiliinan helmapäärme on kiinnitetty reikäompeleella. Vyötärölle sidottava tasku on vihreää villakangasta ja siinä on mustat reunat. Se sidotaan punavalkoisella pirtanauhalla. Aikuiset naiset käyttävät puvun kanssa vihreää tykkimyssyä, jonka pitsi on nyplättyä raumanpitsiä. Nuoret tyttöjen asua koristavat punaiset silkkinauhat. Lisäksi asun kanssa käytetään hopealaatoin koristeltua kaulaketjua ja yleisohjeen mukaisia sukkia ja kenkiä. [7] Puvun on koonnut vuonna 1935 Tyyni Vahter. [2]

Lähteet muokkaa

  1. Hakala, Sirkka-Liisa & Ijäs, Ulla-Kaarina & Suominen, Hannele: Satakuntalaisia kansallispukuja, s. 15. Porvoo: Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto ja WSOY, 1985. ISBN 951-0-13088-5.
  2. a b Kurula, Mervi & Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, s. 17. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2004. ISBN 951-20-6678-5.
  3. a b Ykspäinen euralainen jakaa kunnian naapuriensa kanssa Turun Sanomat. 3.8.2004. Viitattu 20.12.2023.
  4. Luistari Euran kunta. Viitattu 15.12.2023.
  5. Hakala, Sirkka-Liisa & Ijäs, Ulla-Kaarina & Suominen, Hannele: Satakuntalaisia kansallispukuja, s. 52. Porvoo: Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto ja WSOY, 1985. ISBN 951-0-13088-5.
  6. Kurula, Mervi & Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, s. 40. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2004. ISBN 951-20-6678-5.
  7. Hakala, Sirkka-Liisa & Ijäs, Ulla-Kaarina & Suominen, Hannele: Satakuntalaisia kansallispukuja, s. 54. Porvoo: Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto ja WSOY, 1985. ISBN 951-0-13088-5.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Lehtosalo-Hilander Pirkko-Liisa: Euran puku ja muut muinaisvaatteet, Eura: Euran muinaispukutoimikunta, 2001