Eugene Turenne Gregorie
Eugene Turenne Gregorie (tai E.T. Gregorie tai Eugene T. "Bob" Gregorie tai E.T. "Bob" Gregorie tai Eugene "Bob" Gregorie tai Bob Gregorie, kaikkia eri kirjoitusmuotoja käytetään) oli amerikkalainen huvijahtien- ja autojen suunnittelija. Bob työskenteli läheisessä yhteistyössä Edsel Fordin kanssa ja heidän käsialaansa ovat monet Fordin 1930- ja 40-lukujen mallit. Vaikka Bob oli keskeyttänyt opiskelunsa high schoolissa ja oli siten vailla mitään tutkintoja tai esim. taideopintoja, hän kohosi Fordin design-osaston johtajaksi. Siirryttyään eläkkeelle hän palasi takaisin huvijahtien suunnitteluun.
| Eugene T. 'Bob' Gregorie | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. lokakuuta 1908 Long Island, New York, Yhdysvallat |
| Kuollut | 1. joulukuuta 2002 St. Augustine, Florida, Yhdysvallat |
Perhetausta muokkaa
Bob syntyi Hempsteadin kaupungissa, Nassaun piirikunnassa, New Yorkin Long Islandilla lokakuun 12. päivänä vuonna 1908 ja hän sai kasteessa nimen Eugene Turenne Gregorie Jr. Hän oli Eugene Turenne Gregorien ja Alva Palmer Gregorien ensimmäinen poika ja sai isänsä nimen lisäksi lempinimen "Bob", erotukseksi Gregorie Seniorista. Bobin isä oli yrittäjä ja osakesijoittaja ja hänen äitinsä sivistynyt taidemaalari.
Ura muokkaa
Huvipursien suunnittelu muokkaa
Lopetettuaan high school-opintonsa, Gregorie sai vuonna 1926 piirtäjän paikan newjerseyläisen, huvipursia valmistaneen Electric Launch Companyn palveluksessa. Siellä hänen esimiehensä oli pääarkkitehti William Fleming[2]. Työskenneltyään ELCO:lla noin vuoden Bob vaihtoi työpaikkaa ja siirtyi manhattanilaisen, alusten designiin erikoistuneen firman, Cox & Stevensin, palvelukseen. Siellä hän työskenteli syksyyn 1928.[3]
Autojen suunnittelu muokkaa
Loppuvuodesta 1928 Gregorie siirtyi, tuolloin Yhdysvaltain markkinoilla myytävien Rolls-Royce:ien korinvalmistuksesta vastanneen, Brewster & Companyn palvelukseen ja työskenteli yhtiössä noin vuoden. Tämän jälkeen hän muutti Detroitiin ja työskenteli muutaman kuukauden ajan General Motorsin design-studiossa, yhtiön pääsuunnittelija Harley Earlin alaisuudessa. Vuoden 1929 Wall Streetin pörssiromahduksen seurauksena autojen myynti romahti ja myös Gregorie irtisanottiin. Menetettyään työnsä GM:llä hän sai kontaktiensa avulla paikan detroitilaisen Lincoln Motor Companyn palveluksessa.[3] Huomionarvoisia seikkoja tässä kohtaa ovat ne, että Gregorien pestasi Edsel Ford, joka sai Lincoln-yhtiön johtajana toteuttaa visioitaan vapaammin kuin Fordin johtajana. Tämä yhtiö ja kaikki siellä tapahtuvat asiat olivat de facto Henry Fordin peukalon alla. Vaikka Gregorie palkattiinkin Lincolnille, Edsel teetti hänellä myös Fordin suunnittelutöitä.
Gregorien ensimmäinen työ oli suunnitella Euroopan markkinoille uusi malli. Vuonna 1927 markkinoille tuotu Model A ei muodostunut Fordin eurooppalaisille tytäryhtiöille sellaiseksi menestystarinaksi kuin kotimaassaan. Monet Euroopan valtiot verottivat autoja niiden iskutilavuuden mukaan ja 3,3-litraisella rivinelosella varustettu Model A rankattiin kilpailijoihinsa verrattuna huomattavasti kalliimpaan veroluokkaan. Pienemmällä moottorilla varustettuna auto oli hengetön ja fyysisesti samankokoisiin kilpailijoihinsa verrattuna varustelultaan karu. Gregorie teki nopeaa jälkeä ja vuonna 19322selvennä Fordin eurooppalaiset tytäryhtiöt pääsivät tuomaan markkinoille täsmäsuunnitellun Ford Model Y:n. Malli oli mittasuhteiltaan onnistunut ja siitä muodostui menestys Britanniassa. Seuraavaksi Gregorie sai tehtäväkseen suunnitella Model A:n seuraajan, 1932 Fordin.[3]
Gregorien ja Edsel Fordin henkilökemiat täydensivät toisiaan ja tämä oli yhtenä seikkana, Gregorien designerin kykyjen lisäksi, vaikuttamassa siihen, että vuonna 1935 hänet nimitettiin Ford Motor Companyn vastaperustetun oman design-osaston johtoon. Hänen käsialaansa ovat vuoden 1936 Lincoln-Zephyrin muodot. Autoon on haettu vaikutteita, nimeä myöten, saman virtaviivaisuuden aikakauden kuuluisasta "Pioneer Zephyr" -junasta.[4] New Yorkin Modernin Taiteen Museo on nimennyt vuoden 1936 Lincoln Zephyrin "Amerikan ensimmäiseksi menestyksekkäästi virtaviivaistetuksi autoksi" ja Gregorielle on annettu epävirallinen arvonimi Ford-designin "grand old man". [1]
Gregorie oli jo vuonna 1932 suunnitellut Edsel Fordin henkilökohtaiseen käyttöön, alumiinipellistä erikoistyönä häntä varten valmistetun veneperäisen speedsterin. Tässä autossa oli monia design-kikkoja, joita ei siihen aikaan vielä yleisesti autonvalmistuksessa käytetty ja monia niistä on sovellettu mukaeltuna Fordin myöhemmin valmistamissa malleissa[5]. Tässä autossa oli voimanlähteenä Fordin upouusi sivuventtiili-V8 -moottori, joka oli ensimmäinen hinnaltaan edullinen massavalmistettu V8-moottori. Monet alan harrastajat sekä autohistorioitsijat pitävät tätä Edsel Fordin -32 Speedsteriä kaikkien aikojen ensimmäisenä "Hot Rod" -autona. Kaksi vuotta myöhemmin Edsel ja Gregorie suunnittelivat uuden, matalalinjaisella alumiinikorilla varustetun speedsterin. Tämä kustom-malli antoi monia vaikutteita ensimmäiselle Lincoln Continentalille.[6]
Fordin designin historiasta kirjoittanut Jim Farrell kiteyttää näiden kahden lahjakkaan miehen suhteen: "Gregorien tärkein ominaisuus oli, että hän pystyi siirtämään kolmiulotteiseen muotoon Edsel Fordin visiot. Samalla kun Edsel kertoi näkemyksiään, Bob Gregorie luonnosteli ne paperille." Gregorien ja Edsel Fordin kädenjälki näkyy kaikissa vuosien 1935 – 45 välisenä aikana valmistetussa Ford, Mercury, Lincoln-Zephyr ja Lincoln -autossa sekä Fordin hyötyajoneuvoissa ja traktoreissa.[7]
Fordin insinöörit olivat vaikutteneita Gregorien kyvystä keskustella autojen teknisistä ominaisuuksista yhtä luontevasti kuin hän pystyi piirtämään kynällään korin muotoja paperille. Gregorie itse oli sitä mieltä että hänen veneisiin liittyvä kokemuksensa auttoi myös maalla liikkuvan kaluston suunnittelussa. Läheisyys vesillä liikkuvaan kalustoon näkyy Lincolneissa keulan kauniina muotoina, joissa veneen terävä keula leikkaa veden pintaa ja nostaa molemmille puolilleen pienen aallon.
Fordin jälkeen muokkaa
Henry Ford ei nähnyt yhtiön omaa suunniotteluosastoa mitenkään tarpeellisena ja Gregorie jäi isän ja pojan konfliktin välimaastoon. Gregorie jätti Ford Motor Companyn Edsel Fordin kuoltua vuonna 1943, mutta palasi takaisin vuonna 1944, Henry Ford II:n pyynnöstä. Tällä kertaa hän ei viihtynyt yhtiössä kuin kaksi vuotta, johtuen jatkuvista näkemyseroista yhtiön uuden "Whiz Kids"-nimellä tunnetun johtokunnan kanssa. Hänen, ja samalla Edsel Fordin viimeinen suunnittelutyö Fordille oli '49 Mercury. Fordilta lähdettyään Gregorie ei enää palannut autoteollisuuden pariin.[7]
Gregorie muutti Floridaan ja jatkoi siellä työskentelyään huvijahtien suunnittelun parissa. Eugene Turenne Gregorie kuoli 94-vuotiaana joulukuun 1. päivänä, vuonna 2002 Floridan St. Augustinessa.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Los Angeles Times - Eugene Gregorie, 94; Key Designer in the Golden Age of Ford, Lincoln
- ↑ Autolife - The Reminiscences of Eugene T. Gregorie
- ↑ a b c Hemmings.com - E.T. Gregorie
- ↑ msichicago.org - Zephyr Makes World Record Run, 1017 Miles at Average of 78 an Hour
- ↑ Conceptcarz.com - 1932 Ford Special Speedster
- ↑ Autoblog.com - Edsel Ford's 1934 Model 40 Special Speedster
- ↑ a b Coachbuilt.com - Eugene T 'Bob' Gregorie 1908-2002