Etemenanki

Etemenanki oli Mardukille omistettu zikkurat Babylonissa. Rakennuksesta ja sen mittasuhteista on olemassa uus- ja myöhäisbabylonialaisia nuolenpäätekstejä. Rakennus on sittemmin tuhoutunut.

Etemenanki arkeologi Robert Koldeweyn piirustuksen mukaan 1919.

Etemenankin rekonstruktio.

Etemenankin sijainti Koldeweyn mukaan.

Etemenanki on saattanut olla esikuvana Vanhan testamentin Baabelin tornia kuvaavalle kertomukselle, koska kaupunkiin oli siirretty juutalaisia näihin aikoihin.

Louvressa oleva nuolenpääkirjoitustaulu Urukista 229 eaa. kuvailee Etemenankin seitsemän kerrosta ja 91 metriä korkeaksi sekä kultakin sivultaan 91 metriä leveäksi rakennukseksi. Robert Koldeweyn löydöt 1931 vahvistivat savitiilistä tehdyn rakennuksen mitat. Rakennuksen eteläpuolella oli suuret portaat. Suurikokoinen Ištarin portti ja juhlakatu johtivat kohti zikkurat-rakennusta.

Myös Herodotos kuvaili 440 eaa. Babylonin muureja, palatsia ja temppelirakennusta.

Etemenanki tuhoutui lopullisesti 331 eaa. Kun Aleksanteri Suuri valloitti Babylonin, hän määräsi temppelin korjattavaksi. Kun hanke ei edistynyt, hän käski tuhota jäännökset, jotta Etemenanki voitaisiin rakentaa uudelleen. Rakennushanke kuitenkin peruuntui Aleksanteri Suuren kuoleman vuoksi. Myös myöhemmät uudelleenrakennushankkeet olivat tuloksettomia.

Aiheesta muualla

• Hansjörg Schmid, Der Tempelturm Etemenanki in Babylon. Mainz 1995.
• Steele, Schoyen Collection
• Jona Lendering: Etemenanki (Arkistoitu – Internet Archive)