Espanjandoggi (Dogo Español) on espanjalainen koirarotu. Sillä ei ole FCI:n hyväksyntää, ja Espanjassa se on hyväksytty Grupos Étnicos-listalle, joka on eräänlainen esivaihe ennen rodun virallista kansallista hyväksyntää. Espanjassa rodusta huolehtii Sevillan Utrerassa toimiva Club Nacional del Dogo Español[2] ja Suomessa Alano & Dogo Español Finland ry[3].

Espanjandoggi
Avaintiedot
Alkuperämaa  Espanja
Määrä Suomessa muutama tuontiyksilö[1]
Rodun syntyaika vanha
Alkuperäinen käyttö karja-, vahti- ja sotakoira, härkätaistelut
Nykyinen käyttö karja- ja vahtikoira
Muita nimityksiä Dogo Español, Presa Español, Chato Español
FCI-luokitus ei FCI-rotu
RGEC: ei määritelty
Ulkonäkö
Paino uros 50-60 kg
narttu 42-52 kg
Säkäkorkeus uros 63-68 cm, narttu 60-65 cm
Väritys fawn, ruskea, brindle, sudenvärinen, black&tan tai musta&brindle

Ulkonäkö muokkaa

Espanjandoggi on erittäin voimakas ja maatiaismainen molossikoira, jonka koko vaihtelee keskikokoisesta suureen. Sen rakenne on tiivis, vankka ja vahva. Pää on brakykefaalinen ja voimakas. Silmät ovat keskikokoiset ja mantelinmuotoiset, ja niiden sävy vaihtelee keltaisista ja meripihkanvärisistä tummiin pähkinänruskeisiin. Pienet tai keskikokoiset korvat ovat riippuvat ja kärjistään hieman pyöristyneet. Selkä on suora. Karvapeite on melko lyhyt, karhea ja tiheä. Sallitut värit ovat fawn, ruskea ja brindle kaikissa sävyissään, sudenvärinen, musta tan-merkein (black&tan), musta brindlein merkein; satula ja hiillikkoväritys sallitaan; maskin kanssa tai ilman. Urosten säkäkorkeus on 63-68 cm ja paino 50-60 kg; nartuilla vastaavat mitat ovat 60-65 cm ja 42-52 kg.[4]

Alkuperä muokkaa

Alaanit olivat valloittaneet 300- ja 400-luvuilla laajoja alueita Etelä-Euroopassa, Pyreneiden niemimaa mukaan lukien. Alue tunnettiin presa-tyyppisistä koiristaan, jotka risteytyivät roomalaisten ja foinikialaisten mukanaan tuomien voimakkaiden koirien kanssa. Myöhemmin näistä risteytyksistä kehittyi espanjandoggi, joka tunnettiin myös nimillä presa español ja chato español.[4]

Alun perin rotua käytettiin villin ja puolivillin nautakarjan ajamiseen ja ohjailuun, mutta myöhemmin myös härkätaisteluihin aina 1900-luvun alkuun saakka. Lisäksi se sopeutui puolustusviettinsä ansiosta vahti- ja sotakoiraksi; myös muiden maiden sotilaat huomasivat sen kyvykkyyden, minkä johdosta sitä käytettiin jopa Amerikan mantereella kapinallisia vastaan.[4]

Lähteet muokkaa

  1. Uutiset. Alano & Dogo Español Finland ry. Haettu 19.6.2021.
  2. Grupos Étnicos Caninos. Real Sociedad Canina de España. Haettu 7.1.2023.
  3. Alano & Dogo Español Finland ry. Haettu 7.1.2023
  4. a b c Patrón Racial del Dogo Español. Real Sociedad Canina de España. Viitattu 7.1.2023.