Esa Karttunen (elokuu 1936 Pori22. heinäkuuta 2009)[1][2] oli suomalainen vahakabinetin pitäjä, iltamaviihdyttäjä, akrobaatti ja hanuristi.

Karttusen isä oli TUL:n telinevoimistelijana mainetta saanut Onni Karttunen. Esa alkoi harjoitella jo lapsena voimistelua yhdessä isänsä kanssa, ja ensimmäisen kerran hän esiintyi taitovoimistelijana isänsä kanssa Porin Pyrinnön iltamissa syksyllä 1944. Parin vuoden kuluttua Esa osti esiintymispalkkioillaan haitarin ja alkoi esiintyä myös hanuristina. Hän esiintyi 1950-luvulla akrobaattina ja soittajana eri puolilla Suomea, ja vuonna 1954 hänet palkittiin Suomen notkeimpana miehenä.

Vuonna 1962 Esa Karttunen liittyi mukaan Riemuriihi-iltamakiertueeseen. Hän esiintyi kiertueilla ensin 1960-luvulla Tapio Rautavaaran kanssa ja sitten 1970-luvulla Esa Pakarisen kanssa. Akrobaatti- ja soittoesiintymiset Karttunen joutui kuitenkin lopettamaan 1970-luvun puolivälissä käsivammojen takia.

Karttunen aloitti 1960-luvun lopulla ensimmäisenä Suomessa striptease-esityksien pitämisen, kun hän järjesti niitä Lapissa Sex 2000 – Monica Show -nimellä.

1980-luvun alussa Karttunen hankki yhdessä taikuri Wäinö Hamarin kanssa Keski-Euroopasta Rudolf Pohlin ja Emil Kotschin Dresdenissä 1800-luvun lopulla kokoaman anatomisen vahakabinetin, joka koostuu 140 esineestä. Vahakabinetti tehtiin alun perin lääketieteellistä opetusta varten, ja siinä esitellään muun muassa eri sairauksien, esimerkiksi sukupuolitautien, aikaansaamia muutoksia ihmisruumiin eri osissa. Karttunen ja Hamari entisöivät vahakabinetin esineet, ja he kiersivät sen jälkeen vahakabinetin kanssa Suomen ohella muissa pohjoismaissa, Saksassa, Itävallassa ja Englannissa.

Vuonna 1983 Karttunen ja Hamari järjestivät Vielä kerran pojat -iltamakiertueen Pohjois-Suomessa yhdessä Esa Pakarisen kanssa. Tämä jäi Pakarisen viimeiseksi esiintymiskiertueeksi.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Porin seurakuntayhtymä, Karttunen Esa, Käppärän hautausmaa, Pori, osasto C2, paikka 839–841, viitattu 11.11.2021
  2. Johnny-Kai Forssell, Esa Karttunen on poissa, uusiPORI 9.9.2009, Nro 32, sivu 11