Wikipedia

Erythrai (Joonia)

Erythrai (m.kreik. Ἐρυθραί, lat. Erythrae), harvemmin Knopupolis (Κνωπούπολις, Knopūpolis tai Knopoupolis, lat. Cnopupolis), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä İzmirin maakunnan Ildıriä.[4][5]

Erythrai
Ἐρυθραί
Erythrain roomalaisen teatterin rauniot.
Erythrain roomalaisen teatterin rauniot.
Sijainti

Erythrai
Koordinaatit 38°22′51″N, 26°28′52″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Ildır, Çeşme, İzmir
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Joonia
Aiheesta muualla

Erythrai Commonsissa

Maantiede muokkaa

Erythrain polis sijaitsi Joonian rannikolla Mimaksen niemimaan eli nykyisen Karaburunin niemimaan länsiosassa. Strabon kutsuu niemimaata erythrailaisten ja teoslaisten niemimaaksi. Erythrain poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Erythrainlahden rannalla lahteen pistävän niemen eteläosassa. Kaupungin pohjoispuolella sijaitsi varsinainen, pienempi Mimaksen niemimaa eli Mimas-vuoren alue.[2][3]

Poliksen kaupunkikeskus oli rakennettu Aleon- tai Aleos-joen suussa olleelle pienelle tasangolle. Mainittu joen nimi esiintyy piirtokirjoituksissa ja Plinius vanhemmalla. Kaupungin lyömissä rahoissa esiintyy kuitenkin joen nimi Aksos.[2][3][6] Kaupunkikeskuksen muurein ympäröidyn alueen koko oli noin 135 hehtaaria.[1] Kaupungin akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi tasangolla lähellä merenrantaa sijainnut kukkula. Satama sijaitsi joen suussa kaupungin eteläosassa.[3]

Erythrain kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Erythraia (Ἐρυθραία). Se oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä, mutta koko on vaihdellut eri aikoina huomattavasti.[1] Alueella sijaitsivat muun muassa pienemmät polikset Butheia, Elaiussa, Polikhne, Pteleon ja Sidusa, jotka olivat ainakin osan historiastaan Erythrain alaisuudessa. Kaupungin lähellä sijaitsivat myös satama Embaton sekä kaupungit tai kylät Dorion, Helos, Korykos ja Kybelaia (Kybellia).[1][3][7] Lahdessa kaupungin edustalla sijainneet saaret tunnettiin nimellä Hippoi.[2][8]

Erythrain alueesta itään sijaitsivat Klazomenain ja Teoksen polisten alueet. Niemimaan pohjoisosassa Erythrain ja Klazomenain alueiden raja sijaitsi suunnilleen Hypokremnoksen kaupungin kohdalla. Niemimaan eteläosassa Erythrain ja Teoksen alueen raja sijaitsi suunnilleen Airain kaupungin kohdalla, kuitenkin niin että kyseinen kaupunki oli vielä Teoksen aluetta. Erythrain alueen länsipuolella sijaitsi Khioksen poliksen alue, josta osa on saattanut olla Khioksen saaren lisäksi peraiana Mimaksen niemimaalla.[1]

Historia muokkaa

Varhaishistoria ja arkaainen kausi muokkaa

Erythrain asutti Pausaniaan välittämän kreikkalaisen perinteen mukaan Kreetalta tullut Erythros, Rhadamanthyksen poika. Sen väestöön kuului kreetalaisten ohella lyykialaisia, kaarialaisia ja pamfylialaisia. Tämän jälkeen sinne olisi muuttanut Kleopoksen, Ateenan kuninkaan Kodroksen pojan, Joonian muista kaupungeista keräämiä kreikkalaisia. Strabonin mukaan kaupungin perustaja olisi ollut Kodroksen avioton poika Knopos. Tämä nimi on joskus korjattu Kleopokseksi, mutta on myös mahdollista, että Pausanias käytti väärää nimeä.[2][3][8][9] Polyainos kertoo, että Knopos sai Erythrain haltuunsa juonella, jonka jälkeen sen alkuperäiset asukkaat surmattiin. Tämä versio voi olla uskottavampi kuin se, että uudet asukkaat olisivat vain muuttaneet kaupunkiin aikaisempien asukkaiden rinnalle.[3] Kaupungin perustajaksi mainitaan myös Kodroksen poika Neleus.[1] Strabon piti kaupunkia Boiotian Erythrain siirtokuntana.[3]

 
Erythrain lyömä tetradrakhma, n. 200–180 eaa. Kuvituksessa Aleksanteri Suuri leijonantaljaan pukeutuneena Herakleena.

Erythrai oli yksi Joonian liiton kahdestatoista kaupungista (dodekapolis) alusta eli 800-luvulta eaa. lähtien. Se osallistui Fokaian uudelleenasuttamiseen Teoksen kanssa. Kaupungin hallinto oli alussa oligarkinen, ja valta oli Ateenan kuningassukua olleella Basilidai-suvulla. Erythraista kotoisin ollut historioitsija Hippias kertoo, että Knopos murhattiin, ja tätä seurasivat tyranneina Ortyges, Iros ja Ekharos. Knopoksen veli karkotti heidät pois, ja he kuolivat paetessaan. Tämän Knopoksen täytyy olla myöhempi kuin kaupungin legendaarinen perustaja ja elänyt arkaaisella kaudella 600-luvulla eaa. Muutoin kaupungin varhaisesta historiasta ei tiedetä antiikin lähteiden kautta juuri mitään. [2][3][10]

Herodotos jaotteli joonialaisen murteen neljään muotoon, ja luki Khioksen ja Erythrain murteet samaksi.[11] Erythrai olikin maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ikään kuin saarella, vaikka sijaitsikin mantereella. Khioksen ja Erythrain läheisyys ja yhteinen murre eivät kuitenkaan tarkoittaneet sitä, että kaupungit olisivat aina olleet ystävällisissä väleissä, sillä niiden kerrotaan olleen varhaisina aikoina myös sodassa keskenään. Kyseessä saattaa olla sama sota, johon Antikleides viittasi teoksessaan Nostoi.[3][12] Parion oli Erythrain siirtokunta,[13] Strabonin mukaan kuitenkin yhdessä Miletoksen ja Paroksen kanssa.[3]

Noin vuodesta 560 eaa. lähtien Erythrai oli Lyydian vallan alla. Persialaiset valtasivat ja löytöjen perusteella myös tuhosivat kaupungin vuonna 545 eaa. [2] Kaupunki löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien.[1] Erythrai varusti kahdeksan laivaa Laden taisteluun, joka käytiin Miletoksen edustalla Joonian kapinan aikaan vuonna 494 eaa.[14]

Klassiselta kaudelta myöhäisantiikkiin muokkaa

 
Erythrain sibylla. Maarten van Heemskerckin maalaus, 1564.

Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Erythrai kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon.[1] Se erosi liitosta noin vuonna 453 eaa., mutta Ateena sai sen palaamaan pian takaisin. Kaupunki esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 450/449–415/414 eaa. Tuona aikana Efesos oli demokratia, ja siellä tiedetään olleen bule eli neuvosto ja ekklesia eli kansankokous. Erythrai kapinoi ja erosi liitosta uudelleen peloponnesolaissodan 20. vuonna eli vuonna 412 eaa. yhdessä Khioksen kanssa, ja toimi peloponnesolaisliiton tukikohtana. Tuolloin kaupunkia hallitsi persialaismielinen oligarkia.[1][2][15] Vuodesta 394 eaa. Erythrai oli jälleen liitossa Ateenan kanssa ja myöhemmin vuorotellen Ateenan ja Persian kanssa, mikä todennäköisesti heijastelee demokraattisten ja oligarkiamielisten puolueiden valtataistelua kaupungissa. 300-luvun eaa. puolen välin aikoihin Erythrai oli liitossa Assoksen ja Atarneuksen tyrannin Hermiaan kanssa, ja sillä oli myös hyvät välit Mausolokseen.[1][2] Erythrai löi omaa pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien. Kaupunki lopetti rahanlyönnin vuonna 356 eaa., ja se jatkui vasta hellenistisellä kaudella.[1]

Erythrai sai itsenäisyyden vuonna 334 eaa. Aleksanteri Suuren sotaretken myötä. Aleksanteri suunnitteli kanavan kaivamista Mimaksen niemimaan poikki suunnilleen linjalla Klazomenai–Teos. Sen pituus olisi ollut noin 11 kilometriä. Hellenistisellä kaudella Erythrai oli liitossa ensin Pergamonin kanssa.[2] Ainakin osa Erythrain alueella ja alaisuudessa olleista pienemmistä poliksista sulautuivat Erythraihin.[1] Rooman Syyrian sodassa Antiokhos III:tta vastaan kaupunki oli Khioksen ja Smyrnan tavoin Rooman puolella. Roomalaiset palkitsivat kyseiset kaupungit sodan jälkeen antamalla maa-alueita. Rooman vallan alla Erythrailla oli itsenäinen asema, ja se kuului Asian provinssiin.[2][3][16] Kaupunki säilyi lyömiensä rahojen perusteella olemassa ainakin keisarikauden lopulle.[3]

Erythrai tunnettiin antiikin aikana sibyllastaan nimeltä Herofile. Tämä oli antiikin toiseksi arvostetuin sibylla Kymen eli Cumaen sibyllan jälkeen.[2][3][17] Kaupungista oli kotoisin lääkäri Herakleides, joka edusti Herofiloksen koulukuntaa.[3] Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin kaksi.[18] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Erythraīos (Ἐρυθραῖος).[3] Erythrain alue tuotti muun muassa viljaa ja viiniä.[3]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

 
Naista esittävän patsaan torso, n. 200–160 eaa. British Museum.

Erythrain kaupunki on ollut ympäröity muurein, jotka ovat suhteellisen hyvin säilyneet ja joiden reitti voidaan jäljittää niiden koko matkalta. Muurit on ajoitettu 300-luvulle eaa. Niiden paksuus oli noin 4–5 metriä, ja niissä oli useita portteja.[1][2][3]

Erythraissa oli Athene Poliaalle omistettu temppeli. Se oli rakennettu alun perin arkaaisella kaudella 700-luvulla eaa. ja uudelleen 500-luvulla eaa. Persialaiset tuhosivat temppelin vuonna 545 eaa., ja se rakennettiin uudelleen 530-luvulla eaa.[1][19] Temppelin puinen kulttipatsas esitti Athenen istuvana.[3]

Toinen merkittävä pyhäkkö oli Herakleion eli Herakleen pyhäkkö. Se oli omistettu sekä Idan daktyylien Herakleelle että Tyyroksen Herakleelle. Pyhäkön paikkaa ei ole löydetty, mutta sen kulttipatsaasta on säilynyt kuvaus Pausaniaalla ja lisäksi se on kuvattu kaupungin lyömissä rahoissa.[2][3][20] Afrodite Pandemokselle rakennettiin erään piirtokirjoituksen mukaan uusi temppeli noin vuonna 400 eaa. Lisäksi kaupungissa oli kultit ja näin oletettavasti pyhäköt myös muun muassa Zeus Agoraiokselle, Apollonille ja Asklepiokselle, Artemiille sekä Akhilleukselle.[1]

Kaupungista on löydetty muun muassa kreikkalainen teatteri, joka sijaitsi akropoliin pohjoisrinteessä.[2][21] Piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa tiedetään olleen muun muassa prytaneion, agora ja stoa eli pylväshalli.[1]

Joen suusta akropoliin eteläpuolelta on löydetty jäänteitä satamasta ja pohjois-eteläsuuntaisesta, bysanttilaiselle kaudelle ajoitetusta akveduktista. Muurien ulkopuolelta on löydetty lukuisia hautoja.[2][3]

Erythraista tehdyt esinelöydöt ovat İzmirin arkeologisessa museossa.[2] Niihin lukeutuu muun muassa veistoksia, keramiikkaa sekä Athenen temppelin paikalta löydettyjä pronssista ja norsunluusta tehtyjä votiiviesineitä ajalta 670–545 eaa.[2]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”845 Erythrai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ERYTHRAI (Ildiri) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Smith, William: ”Erythrae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Erythrai Pleiades. Viitattu 4.11.2019.
  5. ↑ Erythrai (Ionia) 163 Ildir - Ερυθραί ToposText. Viitattu 4.11.2019.
  6. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.29, 31.2.
  7. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 8.24.
  8. ↑ a b Strabon: Geografia 14.633–644.
  9. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 7.3.7.
  10. ↑ Aristoteles: Politiikka 1305b; Athenaios: Deipnosofistai 6.
  11. ↑ Herodotos: Historiateos 1.18.
  12. ↑ Herodotos: Historiateos 1.18; Athenaios: Deipnosofistai 9.384.
  13. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 9.27.1.
  14. ↑ Herodotos: Historiateos 6.8.
  15. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 8.14, 8.16, 8.23.
  16. ↑ Livius: Rooman synty 38.39; Polybios: Historiai 22.27.
  17. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 10.12.7; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 6.12.
  18. ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 4.11.2018.
  19. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 7.5.8.
  20. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 7.5.5, 9.27.8.
  21. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Erythrai_(Joonia)&oldid=21308304”