Erikoissijoitusrahasto
Erikoissijoitusrahasto on Suomessa eräs vaihtoehtorahaston oikeudellinen rakenne.[1]
Sijoitusrahasto ja erikoissijoitusrahasto muistuttavat toisiaan. Erikoissijoitusrahasto voi kuitenkin poiketa sijoitusrahastosta monin tavoin. Erikoissijoitusrahaston ei tarvitse noudattaa sijoitusrahastolain mukaisia sijoitus- ja hajauttamisvaatimuksia. Osuuksien merkintä- ja lunastusajat voivat olla rajoitettuja.[2] Erikoissijoitusrahasto voi myös olla suljettu rahasto, josta varojen lunastaminen ei ole mahdollista.[1]
Erikoissijoitusrahaston tunnistaa siitä, että sen nimessä on sana erikoissijoitusrahasto.[3] Erikoissijoitusrahaston asiakkaat omistavat rahaston varat. Rahasto jakautuu rahasto-osuuksiin ja osuus mahdollisesti vielä murto-osiin. Kukin osuus tuottaa yhtäläisen oikeuden rahastossa olevaan pääomaan.[1]
Erikoissijoitusrahasto on aina myös vaihtoehtorahasto.[2] Se ei ole itsenäinen oikeushenkilö vaan varallisuusmassa.[4] Rahastoon sijoitettuja varoja hoitaa vaihtoehtorahastojen hoitaja. Hoitaja edustaa rahastoa ja toimii sen lukuun.[1]
Erikoissijoitusrahastoja koskevaa sääntelyä on laissa vaihtoehtoisrahastojen hoitajista ja sijoitusrahastolaissa. Kiinteistöihin sijoittavia erikoissijoitusrahastoja koskevaa sääntelyä on myös kiinteistörahastolaissa.[2]
Historiaa muokkaa
Erikoissijoitusrahastojen perustaminen tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 1996. Tuolloin sallittiin sellaiset erikoissijoitusrahastot, joiden sijoitusstrategia poikkesi sijoitusrahastolain vaatimuksista. Sijoitusrahastoista poiketen erikoissijoitusrahasto saattoi sijoittaa arvopaperien sijaan esimerkiksi kiinteistöihin.[2]
Suomen ensimmäinen kiinteistöihin sijoittava erikoissijoitusrahasto perustettiin vuonna 2012.[2]
Lakia muutettiin vuonna 2019 siten, että siitä lähtien erikoissijoitusrahasto on oikeudellisesti ollut selkeästi myös vaihtoehtorahasto.[2]
Kiinteistöihin sijoittavat erikoissijoitusrahastot muokkaa
Osa erikoissijoitusrahastoista sijoittaa kiinteistöihin. Vuonna 2020 Suomessa toimi 20 pääasiassa kotimaisiin kiinteistöihin sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa. Näiden lisäksi markkinoilla toimi myös erikoissijoitusrahastoja, jotka sijoittivat metsäkiinteistöihin, muihin kiinteistörahastoihin tai kiinteistöarvopapereihin.[2]
Kiinteistöihin sijoittavat erikoissijoitusrahastot ovat tuottorahastoja, joissa voi olla ainoastaan tuotto-osuuksia. Jos erikoissijoitusrahasto sijoittaa pääasiassa kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin, sen on jaettava osuudenomistajille vähintään 3/4 tilikauden voitosta. Voittoon ei kuitenkaan lasketa realisoitumattomia arvonmuutoksia. Voittoa on jaettava myös, jos rahastossa on alle 30 osuudenomistajaa.[3] Tuotonjakovaatimuksen tarkoitus on rajoittaa veroetua, joka syntyy siitä, että rahastoon kertyy verottamattomia voittoja.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Erikoissijoitusrahasto toimii myös suljettuna rahastona – kiinnitä suunnittelussa huomiota erityissääntelyn vaikutuksiin Castren & Snellman. Viitattu 3.2.2024.
- ↑ a b c d e f g h Heikkinen, Miira: Kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen likviditeetinhallinnan sääntely (Luvut 1 ja 2) helda.helsinki.fi. 2021.
- ↑ a b Finlex: Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista, luku 16 a
- ↑ Jusslin, Santeri: Erikoissijoitusrahastoon sijoittamista koskeva sopimus: Sitooko allekirjoitettu merkintälomake sijoittajaa? (Sivu 21) helda.helsinki.fi.
Aiheesta muualla muokkaa
- Finlex: Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista
- Finlex: Sijoitusrahastolaki