Erfurtin ohjelma on Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen vuonna 1891 Erfurtissa käyttöönsä hyväksymä puolueohjelma. Ohjelman kirjoitti Karl Kautsky apunaan ohjelmakomitea, johon kuului muun muassa Eduard Bernstein. Tavoitteena oli luoda ”Sosialidemokraattinen katekismus” ja tapahtuneen historian valossa teoksesta sellainen syntyikin.

Erfurtin puolueohjelman kansilehti.

Ohjelma jakaantui kahteen osaan: periaatteelliseen ja käytännölliseen. Edellisessä käsitellään sosiaalidemokratian päämääriä ja jälkimmäisessä puolueen (nyky-)yhteiskunnalle vaatimuksia päämäärien saavuttamiseksi. Ohjelman periaatteellinen osa alkaa pikkutuotannon puolustuksella, toisin sanoen sellaisen käsityöläisyyden ja yrittämisen puolustamisella, jossa työntekijä omistaa itse työ- ja tuotantovälineensä. Ohjelman mukaan

»Työn vapauden häviö on välittömässä yhteydessä pikkuteollisuuden häviön kanssa. Sitä eivät hävitä sosiaalidemokraatit, vaan suurteollisuuden lakkaamaton kehitys. Juuri ne, jotka pitävät pahinta melua työn vapauden välttämättömyydestä, kapitalistit, juuri ne edistävät tehokkaimmin sen häviämistä.»

Tavoitteena ei kuitenkaan ollut jonkun tietyn luokan etujen ajaminen, vaan luokkavallan ja luokkien poistaminen ja samanlaisten oikeuksien ja velvollisuuksien antaminen kaikille syntyperään tai sukupuoleen katsomatta.

Suomeksi Erfurtin ohjelman periaatteellinen osuus ilmestyi ensimmäisen kerran jo 1899 J. K. Karin suomentamana. Teoksesta on otettu useita painoksia; teoksen uusittu laitos ilmestyi 1974 Tammen kustantamana.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue otti ohjelman käytännöllisen osan vaatimukset melkein sellaisenaan ensimmäiseksi puolueohjelmakseen Forssan puoluekokouksessa 1903 Forssan ohjelmana. Myös monien muiden maiden sosiaalidemokraattiset puolueet omaksuivat ohjelman ohjenuorakseen.

Suomennos muokkaa