Epona
Epona oli kelttiläisessä ja roomalaisessa mytologiassa hevosten, aasien ja muulien jumalatar. Epona oli erityisesti hedelmällisyyden jumalatar, mitä edustivat hänen hahmonsa ominaisuudet juomamalja, runsaudensarvi sekä eräissä veistoksissa esiintyneet varsat (Reinach, 1895). Paikallisista kelttiläisistä jumaluuksista poiketen Eponaa palvottiin laajalla alueella ensimmäisestä aina kolmannelle vuosisadalle. Liikkuessaan maan päällä Eponan on kerrottu ottavan valkoisen tamman hahmon.
"Epona" tarkoittaa jumalaista hevosta. Jumalatarta palvoi koko kelttiläinen maailma nykyisestä Isosta-Britanniasta pohjoisessa aina Tonava-joelle etelässä. Myös roomalaiset palvoivat häntä, ja Epona on kelttiläisistä jumalista ainut, jolle pystytettiin temppeli Roomaan[1]. Roomalaiset järjestivät juhlia Eponan kunniaksi ja etenkin gallialainen ratsuväki piti häntä suuressa arvossa.
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Epona Wikimedia Commonsissa
