Ensikoti
Ensikoti on paikka, jossa tuetaan vaikeuksissa olevia perheitä vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa. Muun muassa yksinhuoltajaäidit voivat tulla ensikotiin odotusaikana tai pienen vauvan kanssa.[1] Myös isä voi asua ensikodissa. Asumisaika sovitaan perheen tarpeiden mukaan. Ensikodissa tuetaan vauvan ja vanhempien varhaista vuorovaikutusta, hyvää suhdetta ja opetellaan arkielämästä ja vauvanhoidosta selviytymistä käytännössä.
Ensikotien perustaja ja varsinainen uranuurtaja oli talousneuvos Miina Sillanpää, joka toimi nykyisessä Helsingin ensikoti ry:ssä. Hänen johdollaan Suomen sosialidemokraattinen työläisnaisliitto perusti ensimmäisen Ensi Kodin Helsinkiin 1940.[2] Ensimmäinen Ensi-Koti valmistui Helsingin Vallilaan vuonna 1942. Sen suunnittelijana toimi arkkitehti Elna Kiljander. [3]
Ensikotitoiminta Suomessa muokkaa
Suomeen perustettiin "Naisten suojakotien liitto", myöhemmin "Ensi- ja Turvakotien liitto" vuonna 1945. Sen ensimmäisiä tehtäviä oli ensikotitoiminta aikakauden termeillä ilmaistuna "au-äitien auttaminen", ts. avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten ja heidän äitiensä aseman turvaaminen. Myöhemmin mukaan tuli myös turvakotitoiminta parisuhteissaan väkivaltaa kokeneille, ensin tosin lähinnä naisille. Nykymääritelmän mukaan "auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä ja tehdä perheväkivaltaa ehkäisevää työtä". [4]
Suomessa ensikoteja on Helsingissä, Jyväskylässä, Kokkolassa, Lahdessa, Oulussa, Raahessa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. [5]
Päihdeongelmaisten äitien hoitoon erikoistuneita ensikoteja on näiden lisäksi Helsingissä, Espoossa, Turussa, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Kokkolassa.
Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet ensikodit muokkaa
Viime vuosina perinteisen "au-äitien" ensikotitoiminnan tarve on vähentynyt yleisen sosiaaliturvajärjestelmän ja kulttuurin muuttuessa. Kuitenkin samaan aikaan muun muassa päihteitä käyttävien äitien ja raskaana olevien naisten osuus on koko ajan lisääntymässä. Voimavaroja onkin siirretty kasvavassa määrin tähän suuntaan. Myös erityyppisten vauvaperhetyön ja avopalvelujen erimuotoiset yhdistelmät joissa on ensikotitoiminnan kaltaisia interventiojaksoja ovat osin yleistyneet. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät kuutta päihdeongelmiin erikoistunutta ensikotia, jotka sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Turussa, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Kokkolassa.
Ensikotien avo- ja tukipalvelut muokkaa
Avo- ja tukipalveluja voivat olla muun muassa avo- ja laitoksessa tapahtuva palvelu vauva- ja lapsiperheille, joilla on vaikeahoitoinen vauva tai vakavia vanhemmuuden puutteita, baby blues tai synnytyksen jälkeisen masennuksen aikainen jakso ensikodissa vaikeahoitoisen vauvan tai vanhempien uupumuksen takia sekä ensikotijakso äidille, isälle ja vauvalle päihdeongelmien, mielenterveysongelmien, riittämättömien vanhemmuustaitojen tai varhaisen vuorovaikutuksen ongelmien takia.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ ensikoti. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 118. WSOY, 1958.
- ↑ Märta Lagus-Waller: Elna Kiljander – Arkitekt och formgivare, s. 159. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet, 2006. ISBN ISBN 978-951-583-141-5.
- ↑ http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/
- ↑ https://ensijaturvakotienliitto-fi.directo.fi/tyomuodot/ensikodit-ja-muu-vauvaperhetyo/ensikodit/[vanhentunut linkki]