Ensihoito

Ensihoito tarkoittaa ammattihenkilöstön (ambulanssihenkilökunta) potilaalle hoitolaitoksen ulkopuolella antamaa hengenpelastavaa tai vamman pahenemista estävää hoitoa. Ensihoitajat antavat ensihoitoa sairaalan ulkopuolella potilaan kotona tai onnettomuuspaikoilla. Ensiavusta sen erottaa suorittajien saama ammatillinen koulutus sekä käytettävissä olevat hoitovälineet.

SÖHNGEN® alumiininen hätäkotelo

Demonstraatio ensihoidosta

Joskus myös terveyskeskusten ja sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla ensivaiheessa annettua hoitoa kutsutaan ensihoidoksi, mutta tällöin termin käyttäminen ei täysin vastaa ensihoidon määritelmiä. Onnettomuustilanteissa ensihoitoyksikkö tuo potilaalle ensimmäisen avun, josta tulee termi ensihoito.

Porrastettu ensihoitojärjestelmä

Hoitolaitoksen ulkopuolisen hoidon aktivoiminen tapahtuu avuntarvitsijan soittaessa hätänumeroon (Suomessa 112). Hätäkeskuspäivystäjä tekee riskinarvion soittajan antamien tietojen pohjalta ja tarvittaessa lähettää ennalta määritellyn ohjeistuksen mukaan oikeanlaista apua soittajalle.

Suomessa hoitolaitoksen ulkopuolella tapahtuvaa ensihoitoa tarjotaan neliportaisen ensihoitojärjestelmän avulla:

• ensivaste (alustavaan, hengenpelastavaan ensiapuun kykenevä yksikkö)
• perustaso (potilaan peruselintoiminnoista kohteessa ja kuljetuksen aikana huolehtimaan kykenevä yksikkö)
• hoitotaso (vakavasti sairastuneesta tai loukkaantuneesta potilaasta kohteessa ja kuljetuksen aikana huolehtimaan kykenevä yksikkö)
• lääkäriyksikkö (ensihoitoon ja hätätilapotilaiden hoitoon perehtyneen ensihoitolääkärin potilaan luokse tuova yksikkö).

Ensivasteyksikkö voidaan hälyttää silloin, kun on todennäköistä, että se tavoittaa hätätilapotilaan varsinaista ensihoitoyksikköä aikaisemmin. Ensivasteyksikkönä voi toimia esimerkiksi ensivastekoulutuksen saaneesta miehistöstä koostuva pelastuslaitoksen yksikkö (esimerkiksi paloauto) tai lähistöllä sijaitseva poliisipartio. Ensivasteyksikön käytöllä pyritään minimoimaan viive hälytyksen ja potilaan tavoittamisen välillä, koska se on osoittautunut kriittiseksi tekijäksi hätätilapotilaan ennusteessa.

Varsinaisia ensihoitoyksiköitä ovat perustason ja hoitotason ambulanssit ja lääkäriyksiköt ja -helikopterit.

Perustason ambulanssin henkilöstö koostuu kahdesta ensihoitoon erikoistuneesta lähihoitajasta, perustason ensihoitajasta, lääkintävahtimestarista tai palomies-sairaankuljettajasta. Perustasolla on valmius huolehtia potilaan peruselintoiminnoista tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana. Perustason ensihoitajien toimilupien osalta voi olla suuriakin alueellisia eroja mm. lääkehoidossa.

Hoitotason ambulanssin henkilöstö koostuu puolestaan ainakin yhdestä hoitotason tasotestauksen läpäisseestä hoitajasta (usein ensihoitaja (AMK)) ja toisesta vastaavasta tai perustasolla toimimiseen oikeuttavan tutkinnon suorittaneesta henkilöstä. Hoitotasolla on korotettu valmius huolehtia vakavasti sairastuneesta tai loukkaantuneesta potilaasta ja hänen elintoiminnoistaan kohteessa ja kuljetuksen aikana.

Lääkäriyksikkö koostuu nimensä mukaisesti ensihoitolääketieteeseen perehtyneestä ensihoitolääkäristä ja kuljettajasta (ja joskus lisäksi ensihoitajasta). Lääkäriyksikön tarkoituksena on tuoda hätätilapotilaiden hoitoon perehtynyt lääkäri potilaan luo. Lääkäriyksikkö voi olla auto tai helikopteri. Lääkäriyksikkö kuljettaa potilaan hoitolaitokseen erittäin harvoin. Sen sijaan kuljetus tapahtuu lähes aina hoitotason ambulanssissa, jossa lääkäri huolehtii potilaasta yhdessä ambulanssin henkilöstön kanssa. Hoitotason ambulanssit ovat viime vuosina yleistyneet. Esimerkiksi Pirkanmaalle ei ole 1.1.2017 lähtien yhtään perustason ambulanssia kiireellisessä ensihoidossa.

Suomessa on muutama pelkästään maitse liikkuva lääkäriyksikkö sekä kuusi laajalla alueella helikopterilla operoivaa lääkäriyksikköä, joiden lisäksi Lapissa toimii kaksi ensihoitajilla miehitettyä pelastushelikopteria. Rajavartiolaitoksen helikopterit toimivat joillain alueilla perustason ensihoitoyksiköinä (Helsingin ja Rovaniemen tukikohdat. Asiasta tehty sopimus ainakin Kymen, Lapin ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien kanssa.) Lisäksi Rajavartiolaitoksen Turun tukikohdan päivystyskopteri toimii hoitotason ensihoitoyksikkönä.

Ensihoito nykypäivänä

Viime vuosien aikana sana ensihoito on nykyistä ambulanssipalvelua paremmin kuvaavana terminä korvannut sanan sairaankuljetus. Modernin ensihoitopalvelun ensisijaisena tavoitteena ei ole enää pelkkä potilaiden sairaalaan kuljettaminen, kuten aikaisemmin, vaan potilaiden hoito aloitetaan mahdollisuuksien mukaan jo hälytyskohteessa, ja läheskään jokaista potilasta ei enää nykyaikana kuljeteta sairaalaan. Jos potilaiden hoito hälytyskohteessa ei ole mahdollista, potilaille pyritään valitsemaan tarkoituksenmukaisin hoitopaikka jo kohtaamispaikalla. Jatkohoitoon potilaat siirtyvät joko omalla autolla, taksilla tai tilanteen niin vaatiessa ensihoitohenkilöstön valvomana ambulanssilla tai helikopterilla. Ensihoito kuuluu lääkinnälliseen pelastustoimintaan.

Ensihoidon järjestämisvastuu ja tuottajat Suomessa

Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi terveydenhuoltolain muutoksella kunnilta sairaanhoitopiireille vuoden 2013 alusta. Useimmissa sairaanhoitopiireissä ensihoito on järjestetty monituottajamallilla. Osan palveluista sairaanhoitopiiri tuottaa itse, osan ostaa alueen pelastuslaitokselta tai alan yrityksiltä. Pelastuslaitokset tuottavat ensihoitopalveluita lähinnä suurimmissa kaupungeissa. Alan suurimpia yksityisiä yrityksiä Suomessa ovat 9Lives ja Med Group ensihoitopalvelu Oy.

Katso myös

• Ambulanssi
• Ensihoitopalvelu Suomessa
• Porrastettu ensihoitojärjestelmä
• Hoitotason ensihoito
• Lääkäriyksikkö
• Ensihoitolääkäri
• Ensihoidon vastuulääkäri

Aiheesta muualla

• Ensihoidon koulutusohjelma AMK (Arkistoitu – Internet Archive)