Enrique Iturriaga
Enrique Iturriaga Romero (3. huhtikuuta 1918 Huacho – 23. marraskuuta 2019) oli perulainen säveltäjä ja musiikkipedagogi sekä -kirjailija.[1]
Iturriaga sai vuonna 1947 Kansallisen Duncker Lavalle -palkinnon teoksestaan Canción y muerte de Rolando, jonka innoitti Jorge Eduardo Eielsonin runo. Hän opiskeli Perun kansallisessa musiikkikonservatoriossa.[1] Vuonna 1950[1] hän pääsi hallituksen myöntämällä stipendillä Pariisin konservatorioon opiskelemaan Arthur Honeggerin johdolla. Iturriagasta tuli perulaisen orkesterisäveltämisen uranuurtaja. Hän myös johti Perun kansallista musiikkikonservatoriota ja toimi siellä opettajana.[2]
1950-luvulla Iturriaga toimi El Comercio -lehden musiikkikriitikkona. Vuonna 1957 hänelle myönnettiin Juan Landaeta -palkinto teoksesta Suite para orquesta. Palkinnon myöntäneen tuomariston jäseninä istuivat muiden muassa Aaron Copland, Alberto Ginastera ja Carlos Chávez.[2]
Iturriaga kirjoitti kirjan Método de composición melódica ja oli mukana kirjoittamassa teosta La música en el Perú.[1][2]