Ennakkoäänestys

Ennakkoäänestys tarkoittaa äänestämistä ennen varsinaista vaalipäivää. Ennakkoäänestys voi tapahtua etäisesti, kuten postiäänestyksessä tai käymällä henkilökohtaisesti ennakkoäänestyspaikalla. Saatavuus ja aikavälit ennakkoäänestyksessä vaihtelevat valtioittain ja vaalityypistä riippuen. Ennakkoäänestyksen tavoitteina on tavallisesti lisätä vaaleihin osallistumista ja helpottaa ruuhkaa vaalihuoneistoilla vaalipäivänä.

Ennakkoäänestys Ruotsissa muokkaa

Ruotsissa ennakkoäänestys alkaa noin kolme viikkoa ennen vaalipäivää ja jatkuu vaalipäivään asti.^[1]

Ulkomailla asuvat Ruotsin vaaleissa äänioikeutetut voivat äänestää kirjeitse tai käymällä jossakin Ruotsin suurlähetystössä tai konsulaatissa. Kirjeäänestys edellyttää erityismateriaalien tilaamista vaaliviranomaiselta. Kirjeitse voi äänestää aikaisintaan 45 päivää ja suurlähetystöissä ja konsulaateissa aikaisintaan 24 päivää ennen vaalipäivää.^[1]

Ennakkoäänet lasketaan vasta varsinaisella äänestyspaikalla.^[1]

Ennakkoäänestys Suomessa muokkaa

Suomessa ennakkoäänestyspaikoilla vaalilippu suljetaan kirjekuoreen äänestäjän vaalisalaisuutta koskevan vakuutuksen kanssa.^[2] Ennakkoäänestyspaikkoina voivat toimia muun muassa postit, kaupat, kirjastot, äänestysautot tai koulut.

Valtiollisten ja kunnallisten vaalien äänestystä valvoo valtion puolesta oikeusministeriö ja kuntien puolesta sitä varten asetetut vaalilautakunnat.

Ennakkoäänestyksen sisältävä uusi vaalilaki tuli voimaan vuonna 1970. Aluksi ennakkoäänestyksen järjestäminen oli säädöksissä määrätty postilaitoksen tehtäväksi (äänestyspaikkoina valikoidut postitoimipaikat), kunnes postitoimipaikkojen harvenemisen myötä 1990-luvulla tehtävä siirtyi kunnille ja paikkoina voivat olla myös esimerkiksi virastotalot, kirjastot ja kauppakeskukset. Ensimmäisinä vuosina ennakkoäänestys oli sallittu ainoastaan, mikäli ”todennäköisesti on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty”. Tällöin ennakkoäänestyksen yhteydessä lähetekirjeeseen tuli sisällyttää myös ilmoitus syystä, joka oikeutti ennakkoäänestykseen.^[3] 1990-luvun jälkeen ennakkoäänestys ja äänestäminen vaalipäivänä ovat olleet tasaveroisia vaihtoehtoja, eikä ennakkoäänestäjiltä ole kysytty enää perustelua valintaan.