Endre Wolf
Endre Wolf (6. marraskuuta 1913 Budapest – 29. maaliskuuta 2011 Blentarp) oli unkarilainen viulisti ja musiikkipedagogi.[1] Hän vietti suurimman osan urastaan Pohjois-Euroopassa ja nousi huomattavaksi Ruotsin musiikkielämän vaikuttajaksi.[2]
Wolf syntyi unkarilaiselle ompelijaäidille ja nykyisestä Ukrainan Tšernivtsistä lähtöisin olleelle kelloseppäisälle. Hän sai pyynnöstään vanhemmilta viulun ollessaan 4-vuotias.[2] Wolf opiskeli viulunsoittoa ja kamarimusiikkia Franz Lisztin musiikkiakatemiassa.[1] Hänen opettajiinsa kuului Jenő Hubay. Wolf oppi isältään lisäksi kellosepän työn niin hyvin, että pystyi viimeistelemään kesken olleen työn isänsä ollessa kuolemansairaana 1930-luvulla. Hän ei kuitenkaan saanut yliopistopaikkaa teknisiä opintoja varten, koska juutalaisten opiskelijoiden määrää oli rajoitettu. Unkarin poliisi perui vuonna 1936 aiemman kielteisen päätöksensä passin myöntämisestä Wolfille Ruotsiin lähtemistä varten. Tämä onnistui Wolfin tädin näytettyä viranomaisille kutsukirjeen Göteborgin sinfoniaorkesterilta.[2]
Wolf toimi vuosina 1936–1946 Göteborgin sinfoniaorkesterin konserttimestarina.[1] Toisen maailmansodan aikana hän piti soolokonsertteja pitkin Ruotsia.[2] Lisäksi vuosina 1940–1946 toimi Wolfin oma jousikvartetti, joka sai osakseen myös huomattavan kansainvälisen maineen.[1] Vuonna 1944 Wolf turvasi Ruotsin passit sukulaisilleen, jotka näin saivat paikan turvatalosta Budapestissa. Vuosina 1954–1964 hän opetti Royal Manchester College of Musicissa Isossa-Britanniassa. Britanniassa ollessaan hän tulkitsi Proms-festivaalilla Johannes Brahmsin kaksoiskonserton (useasti) sekä soolokonsertot Felix Mendelssohnilta, Ludwig van Beethovenilta (kahdesti) ja Johannes Brahmsilta (kahdesti). Unkarin kansannousun (1956) jälkeen Wolf järjesti äidilleen ja siskonsa perheelle pääsyn Britanniaan.[2]
Wolf opetti Ruotsin radion musiikkikoulussa Edsbergin linnassa ensi kerran vuonna 1958 ja jatkoi siellä työskentelyä eläkeikään saakka. Hän opetti myös muun muassa Tanskan kuninkaallisessa musiikkikonservatoriossa vuosina 1969–1983. Vuonna 1973 Wolf valittiin Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi. Hän esiintyi usein Suomessa, esimerkiksi Jean Sibeliuksen viulukonserton solistina Sibelius-viikolla 1960. Hän konsertoi Suomessa myös pianotrionsa kanssa. Wolf piti mestarikursseja Sibelius-Akatemiassa ja parin vuosikymmenen ajan (viimeisen kerran 2009) Kälviän musiikkileirillä. Hänen suomalaisiin oppilaisiinsa kuuluivat Kaija Saarikettu, Kreeta-Maria Kentala, Jouko Mansnerus, Reijo Tunkkari, Ari Angervo ja Jan Söderblom.[1]
Eläkkeellä ollessaan Wolf asui Skånessa vaimonsa, viulisti Jennifer Nuttall-Wolfin kanssa.[1] Hänen aiempi Manchesterin-aikanaan solmimansa avioliitto saksalaisen Antoinetten kanssa oli päättynyt avioeroon. Wolf jatkoi esiintymistä pitkälle yli 80-vuotiaaksi saakka. Hän konsertoi vielä 90-vuotispäivänään Lundin tuomiokirkossa.[2]