Emanuel Elfvenberg

suomalainen piirilääkäri

Emanuel Elfvenberg (7. lokakuuta 1749 Kuorevesi2. elokuuta 1790 Kuopio) oli suomalainen piirilääkäri, joka löysi 1770-luvulla Runnin terveyslähteen ja teki sen tunnetuksi.[1]

Elfvenbergin vanhemmat olivat Längelmäen kirkkoherra Erik Johan Lethalin, myöhemmin Elfvenberg (noin 1718–1787) ja Hedvig Lucander. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1766 ja valmistui opiskeltuaan Turun akatemiassa ja Uppsalan yliopistossa lääketieteen kandidaatiksi 1775, lisensiaatiksi 1776 ja lääketieteen tohtoriksi 1781.[1]

Elfvenberg toimi Kuopion piirin piirilääkärinä vuodesta 1778 alkaen. Hän sai asessorin arvon 1785.[1]

Elfvenberg löysi Runnin terveyslähteen ollessaan virkamatkalla joskus 1770-luvulla. Matkatessaan pitkin Iisalmen Kiurujoen rantaa hän kertoman mukaan tapasi lammaslauman paimenineen ja huomasi että lampaiden sorkkia peitti omituisen näköinen paksu, punaruskea savi. Paimenelta Elfvenberg sai kuulla että läheisellä joen metsärinteellä oli rautapitoista vettä pulppuava lähde, jonka ruostesaveen lampaat olivat tahrineet itsensä. Elfenberg kuuli myös että lähteen vedellä oli parantava voima ja monet henkilöt olivat sen vedellä parantuneet vaivoistaan. Elfvenberg ilmoitti lähteestä Suomen lääkintäviranomaisille ja kun lähteen vesi tutkittiin se havaittiin hyvin rautapitoiseksi ja veden todettiin vastaavan ulkomaisten terveyslähteiden vesiä. Elfvenberg palkittiin löydöstään asessorin arvonimellä. [2]

Runnin lähteen maine levisi myös ulkomaille kun Henrik Gabriel Porthan mainitsi siitä vuosina 1793–1794 julkaistussa Tuneldin maantieteen liitteeksi kirjoittamassa kuvauksessa Suomen maantieteestä. Kuopion läänin kuvernööri kenraalimajuri Simon Vilhelm Carpelan osti vuonna 1797 lähteen maa-alueen ja rakennutti sinne Vilhelmsdalin kartanon vanhuudenkodikseen. Runnin alueelle johtanut tie kunnostettiin ja kesäisin alkoi Iisalmesta Vilhelmsdaliin ja edelleen Kiuruvedelle vilkas veneliikenne. Carpelan raivautti ja kuivatti lähteen ympäristön ja rakensi lähteen viereen vierailijoita varten pienen lautavajan. 1800-luvun alussa lähteellä kävi vieraita noin 200–300 vuodessa.[2]

Emanuel Elfvenberg oli naimisissa vuodesta 1785 Maria Sofia Porthanin (k. 1841) kanssa, jonka isä oli Kuopion kirkkoherra Henrik Porthanus, myöhemmin Porthan (1712–1788).[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Emanuel Elfvenberg. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 14.5.2022.
  2. a b Santeri Rissanen : "Runnipa tuo, kun sitä juo, terveyden suo!", Seura, 12.05.1937, nro 19, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]