Wikipedia

Elis Bergroth

suomalainen pappi, toimittaja ja valtiopäivämies

Gustaf Elis Bergroth (11. joulukuuta 1854 Uusikaupunki – 7. huhtikuuta 1906 Jääski) oli Suomen ensimmäinen merimiespappi, Räisälän kirkkoherra[1], päätoimittaja[2] ja valtionpäivämies, mutta ennen kaikkea väkevä julistajapersoonallisuus, jonka saarnat ovat säilyneet monien kuulijoiden mielessä läpi vuosikymmenien.[3][4]

Elis Bergroth
Henkilötiedot
Syntynyt11. joulukuuta 1854
Uusikaupunki
Kuollut7. huhtikuuta 1906 (51 vuotta)
Jääski
Ammatti merimiespappi, kirkkoherra, päätoimittaja ja valtiopäivämies
Vanhemmat Gustaf Wilhelm Nilsson Bergroth ja Eva Elise Lindholm
Puoliso Elin Neovius
Lapset Rachel Elin, Ruben Elias, Toni Dorrit, Elis Gabriel, Rafael Johannes, Toini Elin, Elis Ensio ja Aarne Israel
Kirjailija
Aikakausi 1883-1905
Aiheet saarnat, merimieslähetys, kirkon historia, muut uskonnolliset yhteisöt
Esikoisteos Martti Lutherus : Jumalan valtakunnan voitto hänessä ja hänen kauttansa : muistoksi Lutheruksen syntymästä 400 vuotta sitten (1883)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Perhe ja lapsuus muokkaa

Eliksen isä Gustaf Wilhelm Bergroth ja äiti Eva Elise Bergroth (Lindholm) vihittiin avioliittoon 29. syyskuuta 1853[5] Perheeseen syntyi lapsia: Gustaf Elis esikoisena, Albin Frithiof (s. 20.9.1856), Ringa Gustava (s. 8.6.1860) ja Nils Albin Wilhelm (s. 20.2.1863). Lapsista Albin kuoli seitsemänvuotiaana nähtävästi tulirokkoepidemian uhrina, johon kuoli suuri määrä Uudenkaupungin lapsia. Myös Elis sairastui tulirokkoon, oli jo tiedottomana, mutta naapurin rouva pelasti hänet nokkoskylpymenetelmällä, joka oli hänen omaan lapseensakin tehonnut.[6] Elis-pojan lapsuudesta F. M. Karrakoski kertoo, että "hän oli iloinen luonteeltaan, älykkään kujeellinen ja lasten leikeissä usein johtajana."

Akseli Gallén-Kallelan kotiopettajana muokkaa

Tultuaan ylioppilaaksi vuonna 1867 Elis oli päättänyt ryhtyä tulevaksi lukuvuodeksi kotiopettajaksi saadakseen varoja tulevaan opiskeluun. Huittisissa ollessaan hän seurasi lehtiä nähdäkseen ilmoituksia kotiopettajan paikoista. Sellainen hänelle avautui Tyrväässä Suomen pankin Porin konttorin kasöörin ja maatilanomistajan Peter Wilhelm Gallénin, Akseli Gallén-Kallelan isän, perheessä. Elis vietti vuoden 1874–1875 perheessä opettaen; oppilas Akseli oli yhdeksänvuotias.[7]

Ura muokkaa

Elis Bergroth oli Suomen tunnetuimpia saarnamiehiä ja merimieslähetyksen kehittäjä. Hän toimi Suomen merimieslähetysseuran ensimmäisenä lähettinä merimiespappina Englannissa 1880–1883 ja merimieslähetysseuran sihteerinä 1886–1898. 1880-luvulla hän hoiti papin virkoja Jääskessä ja Porvoossa. Vuonna 1898 hän siirtyi kirkkoherraksi Räisälään ja vuonna 1905 Jääskeen. Hän oli kirkolliskokouksen jäsen vuosina 1898 ja 1903. Hän kuului vanhasuomalaiseen puolueeseen ja oli pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1891, 1899 ja 1900.[8]

Bergrothin kirjallinen toimintansa oli runsasta, monipuolista ja tyyliltään korkeatasoista. Hän toimitti kolme vuosikertaa Suomen pappien evankeliumisaarnoja ja tekstien selityksiä "Vartijanääniä Suomen Siionista" (1886–1891) sekä valaisi suomalaisen saarnan historiaa julkaisullaan "Vartijanääniä Suomen Siionista menneiltä vuosisadoilta" (1886). Hän julkaisi merimiehille rukous-, saarna- ja virsikirjan sekä toimitti suomen ja ruotsin kielellä "Merimiehen ystävää". Vuonna 1892 hän julkaisi suomen ja ruotsin kielellä ensimmäisen kokonaisesityksen Suomen kirkkohistoriasta "Suomen kirkon historia pääpiirteissään", josta vuonna 1902 ilmestyi laajennettu laitos "Suomen kirkko". Hänen johdollaan perustettiin vuonna 1888 kirkollinen kuukausilehti "Vartija", jonka päätoimittajana hän vaikutti papiston mielipiteisiin. Hän oli nousevan raittiusliikkeen huomatuimpia johtomiehiä, Raittiuden Ystävien monivuotinen puheenjohtaja ja alkoholistiparantola Turvan perustaja.[8]

Hänen ohjauksestaan saivat nuoruudessaan nauttia muun muassa Rolf Lagerborg, Aino Achté, Maila Talvio, Katri Bergholm, Aino Kallas, Helmi Krohn ja Aune Krohn.[9]

Elis Bergroth oli Gustaf Johanssonin rinnalla Suomen kirkon vaikutusvaltaisin johtomies 1800-luvun loppupuolella.[8]

Teokset muokkaa

  • Martti Lutherus : Jumalan valtakunnan voitto hänessä ja hänen kauttansa : muistoksi Lutheruksen syntymästä 400 vuotta sitten. WSOY, 1883.
  • Rukous-, Saarna- ja Wirsikirja, käytettävä hartaushetkinä merellä ja kodissa. WSOY, 1884.
  • Vartijanääniä Suomen Sionista. 1, Vuosikerta suomalaisten pappien evankeliumi-saarnoja. Toimittanut Gustaf Elis Bergroth. WSOY, 1885.
  • Vartijanääniä Suomen Sionista. 2, Vuosikerta suomalaisten pappien evankeliumi-saarnoja. Toimittanut Gustaf Elis Bergroth. WSOY, 1885.
  • Vartijanääniä Suomen Sionista. 2, Toinen vuosikerta suomalaisten pappien evankeliumi-saarnoja ynnä tekstein selityksiä ja saarnanjuuria. Toimittanut Gustaf Elis Bergroth. WSOY, 1890.
  • Den nordiska sjömansmissionens historia. Finska sjömansmissionen, 1888.
  • Herrans Nattvard, engligt den Heliga Skrift, den äldsta kyrkans vittnesbörd och den Lutherska kyrkans symboliska böcker, Elis Bergroth, 1885.
  • Nykterhetsarbetet : några ord till den kristna allmänheten, Elis Bergroth, 1887.
  • Raittiustyö : esitelmissä. WSOY, 1887.
  • Pohjoismaisen merimieslähetyksen historia. Suomalainen Merimieslähetys-seura, 1888.
  • Merimieslähetyksestä. 1. Kustantaja tuntematon, 1889.
  • Merimieslähetyksestä. 2. Kustantaja tuntematon, 1889.
  • Suomen kirkon historia pääpiirteissään. 1 vihko. WSOY, 1891.
  • Suomen kirkon historia pääpiirteissään. 2-6 vihko. WSOY, 1892.
  • Kustaa II Aadolf : 1594 joulukuun 9 päivä 1894 : kansalle kuvattu. WSOY, 1894.
  • Kaksi veljestä ja kaksi sisarta : raamatunselityksissä esitetty. WSOY, 1896.
  • Merimieslähetys, tietoja ja rukouksia hartaushetkiä varten. Fr. ja P., 1897.
  • Eriuskolaisistamme. 1, Laestadiolaisuudesta. Tekijä, 1897.
  • Eriuskolaisistamme. 3, Baptismista. Tekijä, 1897.
  • Eriuskolaisistamme. 4, Vapaakirkollisuudesta. Tekijä, 1897.
  • Eriuskolaisistamme. 2, Metodismista ja pelastusarmeijasta. Tekijä, 1898.
  • Eriuskolaisistamme. 5, Adventismista. OWB, 1898.
  • Otto Funcke, Kodin hartauskirja : raamatullisia tutkistelemuksia kutakin päivää varten vuodessa. Suomeksi toimitti ja osaksi muodosteli Elis Bergroth. WSOY, 1899.
  • Suomen kirkko, sen kehitys, sen vaikutus kansaan ja sen suhde valtioon. Edellinen osa, Vuoteen 1686. WSOY, 1901-1903.
  • Suomen kirkko, sen kehitys, sen vaikutus kansaan ja sen suhde valtioon. Jälkimmäinen osa, Vuodesta 1686. WSOY, 1901-1903.
  • Esipuhe kirjaan 5. huhtikuuta 1902: Papit ja Maanviljelijäin osuustoiminta, 1902, Hedvig Gebhard, Pellervo-Seura, kirjanen pdf-tiedostona tässä[vanhentunut linkki]
  • Mikä menettelytapa on kansalle paras nykyisissä oloissa? Alustus kansalaiskokouksessa Viipurissa tammikuun 8 p:nä 1903. Viipurin uusi kp, 1903.
  • Raamatullinen historia. Valistus, 1904.
  • Kristus kuninkaana : vaalisaarna Helsingissä 4 sunnunt. loppiaisesta 1905. Tekijä 1905.

Lähteet muokkaa

  • Sigfrid Sirenius, Elis Bergroth: Julistaja, taistelija, ihminen, WSOY, 1954.
  • Mikael Agricolasta E. W. Pakkalaan. Toimittanut Jaakko Haavio. Bergrothin elämäkerran on kirjoittanut Sigfrid Sirenius. WSOY, 1947.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Osuustoiminnan nettikirjasto[vanhentunut linkki], Papit ja Maanviljelijäin osuustoiminta. Pellervo-Seura, Helsinki 1902
  2. ↑ http://vartija-lehti.fi/historia.html (Arkistoitu – Internet Archive) 120 vuotta suomalaista kirkko- ja kulttuurihistoriaa, Martti Mäkisalo
  3. ↑ Sirenius, 1954
  4. ↑ Merimieskirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Sirenius, 1954, s. 11
  6. ↑ Sirenius, 1954, s. 13
  7. ↑ Sirenius, 1954, s. 17–18
  8. ↑ a b c Uusi Tietosanakirja, 3. osa, s. 79. Tietosanakirja Oy, 1964.
  9. ↑ Sirenius: Elis Bergroth, s. 613. WSOY, 1954.

Aiheesta muualla muokkaa

Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Elis_Bergroth&oldid=21846783”